29. tammikuuta 2012

Kadonnutta luovuutta etsimässä

Tänään iski joku luovuuden puuska ja piti heti kaivaa hahmotelmavihko esiin. Nähtävästi myös "sunday blues":in vallitessa voi saada jotain aikaiseksi, vaikka lähestyvä maanantai työviikkoineen yleensä ahdistaa jo valmiiksi :) 

Syksyllä totesin, että öljyväreillä maalaaminen on jokseenkin hankalaa ja päätinkin nyt palata vesivärien pariin, jotka ovat meikäläiselle huomattavasti tutummat työvälineet mitä maalaamiseen tulee. Tänään paperille syntyi tällaista tulosta:

Maalausvaiheita. Kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä.

Lopullisesta maalauksesta on nyt olemassa kaksi versiota. Alkuperäinen versio, eli itse akvarelli-maalaus lepäilee nyt tuolla lipaston päällä kuivumassa. Tässäpä kuva siitä:

Signeeraus puuttuu vielä...

Lisäksi tein myös toisen version;  tietokoneversion eli näytölle sopivan version :)  Olen muokannut tätä versiota hieman PhotoShopin avulla. Tässä versiossa tietyt värit tulevat paremmin esiin, mutta toisaaltaa myös maalauksen luonne muuttuu tässä erilaiseksi.

~ Hope ~

Sellaista taiteilua tänä iltana :)  Olenpas muuten kirjoitellut tänne nyt ahkerasti!!! :D  Voin luvata, ettei tämä blogi ihan näin tiuhaan tule jatkossa päivittymään...nyt vain jostain syystä oli asiapitoinen viikonloppu tai jotain :)

Näihin tunnelmiin...

Talvisia juttuja

Käytiin Kalajoella "kotona kotona" loppiaisen aikaan. Silloin oli eka kertaa tälle talvea kunnolla lunta ja pakkasta. Jotenkin se tuntui niin ihanalle kaiken sen synkän ja vetisen syksyn jälkeen.

Näkymää Kalajoen suuntaan, vanhempien takapihalla, Pitkäsenkylällä.

Pitkäsenkylän ovat valloittaneet iloinen (ja äänekäs!) fasaanikulkue :)  Toinen toistaan värikkäämpiä fasaaneja käyskentelee pihoilla talon väkeä ilahduttamassa.

Etsi kuvasta kaksi...eikun kolme fasaania :)

Fasaaneja saattaa ilmestyä pihaan kerrallaan jopa kymmeniä. Ne käyskentelevät lintulaudan suuntaan hyvin päättäväisesti ja rohkeasti. Kauniista ulkokuoresta huolimatta niillä on kyllä melkoisen ruma ääni. Kauhea kiekaisu tai sanoisinko jopa "rääkäisy toimii myös hyvänä herätyskellona...testattu on :)

Kävimme eilen kaverin kanssa hiihtämässä parin tunnin lenkin iltasella. Vaikka oli kylmää ja pimeää, niin oli silti oikein kiva reissu. Pakkanen ja lumi tekee luonnosta niin kauniin, kuin taidemaalauksen. Ja kun reippaasti viuhtoo eteenpäin, niin ei kylmäkään ehdi tulemaan. Muutaman kerran ihan ääneen toisillemme todettiin, kuinka kaunista siellä metsän siimeksessä oli :) 

Ps. terveisiä Okolle sinne toiselle puolelle maapalloa. Australiassa on tällä hetkellä varmaan noin 50 astetta lämpimämpää kuin täällä :)

28. tammikuuta 2012

Kotikutoiset perunalastut

Keitin eilen illalla ison kattilallisen tomaattista nakkikeittoa. Se jos  mikä maistuu tänään hiihtolenkin jälkeen :)  Keittoa kokkaillessa jäi yksi iso peruna jäljelle. Mietin sitten, että mitä ihmettä teen sille kun olin ehtinyt sen jo kuoriakin.  Noh, perunalastuja tietenkin! :D

Ensin viipaloin perunan mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi veitsellä. Ja juu, tajusin ihan liian myöhään, että tämä viipalointi olisi ollut viisainta suorittaa juustohöylällä.


Sen jälkeen sekoitin lautaselle rypsiöljyä, pippuri-mausteseosta (Santa Maria: Roasted Garilc & Pepper) sekä hieman suolaa. Tässä seoksessa sitten pyörittelin perunaviipaleet huolellisesti ja asettelin ne riviin uuninpellille.




Uunin lämmitin 200 asteeseen ja pidin lastuja uunissa n. 15-20 minuuttia. Jos olisin tajunnut viipaloida perunan juustohöylällä ohuemmaksi, niin silloin uunin lämmössä olisi varmasti riittänyt 150-180 astettakin, tai ainakin paistoaika lyhyempi. Nyt perunaviipaleet ruskistuivat todella laiskasti...



Uunituksen jälkeen laitoin lastut hetkeksi talouspaperin päälle "kuivumaan". Koska perunalastut jäivät vähän turhan paksuiksi, niin se eivät valitettavasti "rapeutuneet" mielestäni riittävästi. Mutta hyvinhän nuo kuitenkin maistivat kylmän New Castle Brown Ale:n kanssa ;)


Seuraavalla kerralla olen vähän viisaampi ja viipaloin perunan ohuemmaksi SEKÄ huolehdin siitä, että peruna on täysin kuiva ennen kuin sitä alkaa paistelemaan. Eli nyt kun olin pessyt hanan alla kuorimani perunan, niin se jäi vähän liian vetiseksi myös sen vuoksi.

Mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kotikutoisia perunalastuja, ja miksei tähän sovellu muutkin juurekset, kuten vaikka bataatti tai lanttu. Loistava herkku naposteluun tai vaikka pihvin kylkeen lisukkeeksi! :)  Nam!

16. tammikuuta 2012

Uuden vuoden kujeet

Vuosi vaihtui ja toi tullessaan sen kauan odotetun talvenkin lumineen. Huomasin eilen myös ilokseni, että päivä on selvästi jo hieman pidentynyt. Kesää kohti siis mennään taas :)

Tälle vuodelle on tehtynä muutamia lupauksia, joita kohti yritän tavoitella. 

Sukset, NE sukset! Olen puhunut suksien hankinnasta jo niin pitkään, että lähipiirissä varmaan jo naureskellaan partoihin. Mutta nyt tilanne on se, että uutuuden karheat sukset tarvittavine tilpehööreineen saapuu minulle tämän viikon aikana. Eli todennäköisesti jo ensi viikonloppuna pääsen sivakoimaan Jyväsjärvelle. Ihanaa!


Ratsastus ja muu heppailu. Olen päättänyt, että tänä vuonna herätän uudelleen henkiin elämäni tärkeintä harrastusta ja että käyn ratsastamassa vähintään 10 kertaa, mielellään toki enemmänkin. Olemme kasanneet pienen kaveriporukan, Jyväskylän Ponicruiserit, jonka voimin käymme yhdessä hevostelemassa lähiseudun talleilla. Eilen viimeksi olimme ratsastustunnilla Uuraisilla. Tunnilla kävimme läpi istunnan ja ohjauksen perusjuttuja ja oli oikein hyvä tunti, vaikka maneesista huolimatta meinasimmekin jäätyä :D  Seuraavan ratsastuskeikka on suunnitteilla helmikuuksi.

Kuva viime talvelta, Jaanan polttareista

Kolmas ja ehkä yksi vaikeimmista uuden vuoden lupauksistani on laihduttaminen. Tarkoitus olisi karistaa viimeisen vuoden aikana kertyneet ylimääräiset kantamukset keskivartalosta pois :)  Sikäli tämän lupauksen toteuttaminenhan on todella helppoa, koska ainoa sääntö on "syö vähemmän, liiku enemmän". Mutta yllättävän vaikeaa sekin :D  Mitään liian totista hommaa en aio tästä projektista tehdä. Uskon, että jo pelkästään liikuntaa lisäämällä pääsen asettamaani tavoitteeseen. Sillä tiedän, että nämä ylimääräiset muutamat kilot ovat tulleet nimenomaan sen vuoksi, kun liikkuminen on jäänyt niin vähälle viime kuukausina. Tarkoitus on harrastaa liikuntaa vähintään 4-5 päivänä viikossa, jossain muodossa. Näitä muotoja ovat Elixia (kuntosali + jumpat), hiihto, juoksu, ratsastus, jooga sekä muu ulkoilu ja retkeily.  Tarkoitus on myös lisätä hyötyliikunnan määrää, eli ei enää bussilla työmatkoja, vaan "back to basic" ja pyörän selkään :)

Liikunnasta tulee hyvä mieli :)

Uuden vuoden lupaukseksi voisi toki luokitella myös sen, että yritän saada opinnot kasaan tämän vuoden aikana. Aika vähästä tuo valmistuminen on enää kiinni, mutta jotenkin se lopputyön aloittaminen on niin vaikeaa. Motivaatio pitäisi siis jostain löytää. Toivon mukaan Ylempi AMK -paperit on taskussa sitten viimeistään jouluksi 2012.

Pyrkimyksenä on myös itsensä toteuttaminen maalaten, neuloen, lukien, viisastuen, retkeillen ja lähipiiriä ja ympäristöä kunnioittaen ja rakastaen. Elämästä pitää tehdä hauska ja merkityksellinen. Seikkailu syntyy pienistä puroista, pienin askelin arkisessa elämässä. Näin uskon minä.

Onnekasta tätä vuotta siis kaikille ja tsemppiä elämän virtaan! Erityis tsemppi rakkaalle miehelleni, joka tänään aloittaa yhden elämänsä suurimmista seikkailusta Australian suunnalla ;)  Olet mielessäni, aina. Together we are Strong.