20. heinäkuuta 2012

Kesätauko...

Kuva täältä

Aika hiljaista on ollut tällä kirjoittelurintamalla viime aikoina. Kesä on vienyt mennessään (kylmyydestä huolimatta), eikä ole oikein ollut intoa kirjoittamiseen.

Kreikan reissustakin tulee kuluneeksi jo kuukausi. Hitsi, miten nopeasti tämä aika (ja kesä!) menee. On tullut nyt jälkikäteen kyllä kiiteltyä sitä, että tuli lähdettyä sinne Kreikan auringon alle. Se viikon mittainen hellejakso taisi nimittäin jäädä ainoaksi tänä kesänä... :(  Santorinilla paistoi aurinko aamusta iltaan ja lämpöä oli siinä 25-35 hujakoilla. Täällä se vaan vettä sataa ja sataa. Oikea vedenpaisumus!

Tulevat kaksi viikkoa minulla on onneksi vielä lomaa. Sen ajan olen päättänyt pyhittää miehelleni ja yhdessä ololle. Koko kesä on mennyt taas niin, ettei olla ehditty juurikaan toisiamme edes näkemään saati sitten yhdessä aikaa viettämään, kun mies on ollut muualla kesätöissä ja muutenkin kummallakin ollut näitä omia hommia. Lauantaina starttaamme auton kohti Kalajokea, jossa olisi tarkoitus viettää pari päivää. Sen jälkeen matka jatkuu Oulangan kansallispuistoon Kuusamoon telttailemaan ja patikoimaan muutamaksi päiväksi. Sitten olisi tarkoitus ajella takaisin Jyväskylään Itä-Suomen kautta ja poiketa ehkä myös vielä Hiidenportin kansallispuistossa Sotkamossa. Sen jälkeen olisi vielä viikko lomaa, jonka voisi pyhittää ihan vain kotona olemiselle ja lepäämiselle :)




Viimeisten viikkojen kohokohtia ovat olleet maastoratsastus islanninhevosilla, ystävien kolmekymppiset juhlineen Helsingissä, se yksi ja ainoa hellepäivä Jyväskylässä jolloin ehdin käydä töiden jälkeen Tikan rannassa uimassa ja löhöilemässä, pitkät lounaat ystävän kanssa työpäivän piristykseksi, tuoreet mansikat, ne harvinaiset hetket kotona kun koko perhe on koolla (eli mies, minä ja kissa :)), hyvä kirja, pitkät yöunet, kesän tuoksu.

Eilen kävin pitkästä aikaa kasvimaalla. Sen hoito on kyllä jäänyt ihan retuperälle tänä kesänä. Yksi syy on se, että kun vettä sataa jatkuvasti, niin ei viiti siellä märässä liejussa pyöriä. Toinen syy onkin sitten varmaan laiskuus ;)  Eilen kuitenkin uhmasin sadepilviä ja menin sinne pariksi tunniksi sotimaan rikkaruohoja vastaan. Ja niitä muuten riitti! Huh huh, ois ehkä pitänyt olla joku viikate mukana. Heinää kasvoi kuin heinäpellossa konsanaan. Pari tuntia riehuin siellä kuin raivopäinen apina ja lopputulokseen saatoinkin olla sitten taas ihan tyytyväinen :)  Nyt se pysyy taas ehkä pari viikkoa ihan suht siistiniä ja kasvitkin saavat vähän valoa ja energiaa paremmin. Eilen sain kuitenkin vietyä mukanani kotiin kattilallisen uusia perunoita, joten ihan turha reissu ei ollut :)  Olivat muuten niin pirun hyviä ison voinokareen kera!

Nyt pistän kaiken toivoni peliin ja pyydän, että tulevan kahden viikon aikana olisi edes muutama kesäinen ja aurinkoinen päivä!! Jookos?! :)   Mun pääkoppa tarvii valoa...ei jaksa muuten pitkää ja synkkä talvea.


Kreikassa tarkeni..

Hyvää kesää kaikille! Ja oikein pitkää ja lämmintä alkusyksyä. Kuinka ihania onkaan ne syyskuiset iltapäivät kun valmiiden viljapeltojen tuoksu käy nenään joen takaa ja aurinko lämmittää vielä kesän tavoin...


Kuva täältä