16. joulukuuta 2013

Hassut elukat

Kissa aina keksii itselleen uusia unipaikkoja, jonne voi mennä rauhoittumaan (tätä tosin tapahtuu aika harvoin, koska on niin hemmetin seurallinen otus ja kulkee meidän perässä aamusta iltaan. Ei saa edes vessassa tai suihkussa yksin käydä, kun toinen änkeää mukaan...). Nyt se on ihastunut makuuhuoneessa olevaan pyykkipussiin...  Sinne se hypähtää sulavasti tuosta pienestä reiästä ja nukkuu siellä tyytyväisenä pyykkien seassa.
 
 
Kissan uusi unipaikka

Toinen hassu otus on tämä mun ihana vuokrahevonen! Tai hassu ja hassu. Hirveän suloinen ainakin :)  Tämän kiltimpää hevosta saa kyllä hakea. Aina niin hyväntuulinen ja yritteliäs. Tallille kun menee, niin kaikki stressi ja murhe unohtuu. Lauantaina oli ratsastuskenttä ja tiet niin peilijäässä, että minun piti taluttaa hevonen ensin metsän taakse pellolle, jossa pystyi sitten ratsastamaan. Siellä oli sopivasti pehmeää lunta, eikä ollenkaan liukasta. Pakkanen vaan oli sen verran kiristymään päin, että hepalla jäätyi turpa- ja otsajouhet :)  minulla meinas reidet ja sormet jäätyä. Tuossa metsäpolulla kun hevosta talutin, niin mietin että se on kuin kiltti koira. Seurasi niin rauhallisesti perässäni, eikä yhtään vouhottanut menemään. Antaa hyvin ihmiselle tilaa, eikä yritä tuuppia tai kävellä päälle. Hyvin on Hellu sen kouluttanut kyllä. Tämä poika osaa myös mm. kumartaa sekä paljon muitakin ns. "maasta käsin" temppuja. Niitäkin tuli sunnuntaina opeteltua.


Höppänä :)

13. joulukuuta 2013

Sairasloma vai loma sairastaen

Tässä tuli vietettyä sohvan pohjalla 3 päivää. Kotikonnuilla vierailtuani toin tullessani jonkun kivan pienen "tuliaisen" ja sitten pitikin maata räkä poskella tiistaista torstaihin asti kuumeen latistamana. Hassuinta tässä on se, kun sain kuulla että myös kaksi muuta meidän seurueesta oli tullut tähän samaiseen tautiin. Vietimme nimittäin lauantaina isolla kaveriporukalla iltaa Hiekkasärkillä uudehkossa irkkutyylisessä ravintolassa (olipas muuten hauska ilta!! :D). Ehkä joku oli vahingossa aivastanut meidän ruoka-annoksiin, tai jotain.

Mutta aina jotain hyvää jos huonoakin, sain nimittäin "loman" aikana joulukortit hommattua, kirjoitettua sekä postitettua. Lisäksi myös pieni pipotehdas taas lauloi...



Meillä on onneksi tuo yksi kehräävä karvakorva, joka jaksaa aina ilahduttaa olemuksellaan ja olla seurana vaikka viettäisi koko päivän kuumeisena vällyjen alla :)   Kissa taitaa olla enemmän kuin tyytyväinen, että joku on hänen uniseuranaan päivät pitkät.



Sherpa-peitto on Piiparisen mieleen. Siihen on kiva käpertyä unille.

Eilen sain taas seurata oravan touhuja ikkunasta käsin. Huomioin sellaisen seikan, että kun tämä orava oli tunkenut poskensa täyteen pähkinöitä, se kävi piilottamassa niistä osan milloin minnekin;  lumihankeen, kukkapurkkiin, kajakin alle, ikkunalaudalle....  ovelia otuksia! :)   osaisipa itsekin olla yhtä säästeliäs esimerkiksi karkkien suhteen...




Viime päivinä on ollut komeita auringonlaskuja...

Tällä viikolla on heppahommat jääneet vähiin tämän sairastelun vuoksi. Tosin nyt tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus taas mennä ja sunnuntaina olisi myös pitkästä aikaa Hellun pitämä valmennuskin edessä. Sitä taas jännityksellä odotan. Toivottavasti olen ehtinyt parantua siihen mennessä kokonaan, että jaksaa kunnolla panostaa ratsastukseen ja uuden oppimiseen.

Itsenäisyypäivänä olen viimeksi tallilla käynyt. Silloin kävin tekemässä semmosen rentouttavan höntsäilymaaston. Oli kyllä kiva reissu. Ihan alkoi ääneen naurattaan kun laukattiin hangessa pellon reunaa. Heppa innostui niin kovin. Korvat hörössä ja jalat reippaasti harppoen se pinkoi menemään. Onneksi silti myös jarrut löytyivät :)   Tilan omistajan peltoja saa käyttää myös ratsastukseen, kunhan kulkee reunoja pitkin. Tämä on kyllä hyvä juttu siltäkin varalta, että jos ratsastuskenttä on huonossa kunnossa niin voi mennä ainakin pellolle ratsastamaan, jos ei muuta.


Itsenäisyypäivän viettoa maastoreissun merkeissä

3. joulukuuta 2013

Maalausprosessi ja käsiala

Niin kuin kirjoittamisessakin, myös maalaamisessa ja piirtämisessä meillä jokaisella on oma käsiala. Olen oivaltanut oman "taiteellisen" käsialani vasta hiljattain. Ehkä se oivallus lähti siitä, että vaikka kuinka yritin tehdä jotain maalausta eri tavalla tai hieman eri tekniikalla, oli lopputulos kuitenkin aina sellainen minun tekemän näköinen.

Kun saan jonkun idean esimerkiksi jostain näkemästäni tilanteesta tai vaikka kuvasta, niin lähden työstämään sitä päässäni ja kasvatan inspiraatiota. Minulle saattaa tulla hyvin tarkka mielikuva siitä, miltä haluaisin lopputuloksen näyttävän. Ja toki kun maalausta lähtee tekemään, pitää mielessä ollakin selkeä ja vahva ajatus lopputuloksesta. Pitää silti muistaa, että myös sille omalle käsialalle ja ennen kaikkea tulkinnalle pitää jättää tilaa.

Kun työtä lähtee tekemään niin se elää siinä mukana, viiva viivalta, väri väriltä, eikä siitä koskaan tule sellainen kuin alun perin sieluni silmin näin. Joskus se harmitti paljonkin ja koin epäonnistuneeni, mutta nyt olen ymmärtänyt, että TÄMÄ on se mun käsiala ja tyyli. Jokainen työ on tulkinta siitä jostain hetkestä, kuvasta, kokemuksesta, eikä mikään valokopio aivojen syövereistä :D  Ja kai sitä pikkuhiljaa oppii jopa tykkäämäänkin siitä omasta tavasta luoda jotain. 

Oma maalausprosessini noudattaa yleensä seuraavaa kaavaa:  ajatus - idea - inspiraatio - hahmottelu lyijykynällä - tarkat yksityiskohdat vesivärein (märkää kuivalle) - paperin kastelu - suuremmat pinnat ja linjat vesivärein (märkää märälle) - paperin kuivatus - loppusilaus vesi- tai peitevärein.

Alla viimeisimmät työni. Näistäkin pystyn oman käsialani hyvin tunnistamaan. Pakko tähän loppuun vielä todeta, että piirtäminen ja maalaaminen on minulle kuin terapiaa. Se on ehdottomasti yksi rakkaimmista ja tärkeimmistä harrastuksistani. Aloitettu työ vie mennessään ja ennen kuin huomaankaan olen vesivärien roiskeissa kylppärin lattialla ahertanut maalauksen kimpussa jo kolmatta tuntia.... suosittelen kaikille! :)  Minun mielestäni jokainen ihminen on luova, jos sille vain antaa mahdollisuuden.





 
 Lisää töitäni täältä (kotisivun nimi ja osoite ovat muuttuneet).