Kiirettä pitää!

Ollut melkoista haipakkaa tämä ja viime viikko. Syynä tähän on työpaikan vaihdos. Päivät menee tiiviisti uudessa työssä ja illat ovat kuluneet uusien työvälineiden käytön opetteluun. Mac -konetta aina kaikki kehuu, mutta näin 3 päivän käyttökokemuksen jälkeen ikävöin edelleen kovasti takaisin windows-maailmaan :)  Myös kännykkä meni vaihtoon ja on pitänyt sitäkin ihmetellä illat läpeensä.

Viime viikonloppuna innostuin neulomaan "maailman rumimpia" villasukkia taas vähän eteenpäin. Haluan saada sukat mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta pääsen neulomaan sellaista jättikauluria samaisesta langasta. Ostin uuden tummanvihreän syys-/talvitakin (maihinnousutakki), ja haluan päästä mallailemaan toivon mukaan onnistuvaa kauluria sen kanssa :)

Polvisukka -malli. Novitan Noki -lanka.

Nyt on sen verran taas ohjelmaa illaksi luvassa, että jää nämä kuulumiset näinkin lyhyeksi. Toivon mukaan kiireet hieman helpottaa, kun opin töissä uuden talon tavoille ja jaksaa sitten iltoisin tehdä jotain muutakin kuin häslätä ja ressata :)

Sain edellisestä työpaikastani läksiäislahjaksi nätin kukka-asetelman ja muistivat minua myös koskettavalla puheella sekä korusetillä.

Olen innostunut kukista viime aikoina todella paljon ja olenkin ostanut silloin tällöin leikkokukkia sisälle tai parvekkeelle. Ihan vain mieltä piristämään :)

Neilikat syksyn väreissä

Mutta siis, palaan asiaan, kun on paremmin aikaa kirjoitteluun.

Haahuilevat hahmotelmat

Viime viikon torstaina saapui Minoan paketti ja aloin heti innolla tutustumaan maalaustarvikkeisiin. Innostus laantui hetkeksi, kun sisäistin "ihan oikeasti" etten ole maalannut öljyväreillä kuin pari kertaa aiemmin joskus vuonna 1999...ja etten ihan oikeasti taida osata sitä hommaa :D

Noh, ei passaa lannistua. Niinpä aloitinkin jo heti samana iltana tekemään hahmotelmaa lyijykynällä erikseen ostamalleni isommalle maalauspohjalle (Daler-Rowney kangaspahvipohja, 46 x 55 cm, 5,80 €). Alunperin ajatuksenani oli maalata tiibetiläinen munkki (malli Mondo-lehden kuvasta), jonka olen maalannut kerran aiemmin akvarellivärikynillä. En onnistunut löytämään alkuperäistä mallikuvaa enää mistään, joten päätin maalata vanhan intiaanin. Mistä lie tulee tämä into maalata vanhoja viisaan näköisiä ukkeleita :)  Mitään varsinaista tiettyä mallikuvaa minulla ei ole, mutta olen selaillut netistä intiaanien kuvia, jotta saa etes jotain osviittaa omalle työlleni.

Kuva on erittäin huono kännykkäfoto!!. Noh, toisaaltaan, ei se näytä livenäkään paljoa paremmalle. Suu repsottaa kuin kasvohalvaantuneella ja silmät on eriparia :D

Pieni ahdistuksen tunne kuristi kurkkua kun aloitin hahmotelmaa. Edellisestä piirustuskerrastakin on jo aikaa ja tuntui, etten saa pohjalle kuin kaukaisesti päätä muistuttavan töherryksen aikaiseksi. Epätoivon partaalla jatkoin kuitenkin sinnikkäästi ja aikani tuherrettua sain sentäs jotain aikaiseksi. Tuli ehkä tehtyä hahmotelmaa vähän turhankin tarkasti, mutta samapa tuo, kun en noihin maalaustaitoihin vielä kauheasti luota.

Nyt olenkin sitten pitänyt "luovaa taukoa" kohta viikon päivät :D  eli inspiraatiota tässä odotellaan, että voisin jatkaa työtä. Josko vaikka kohta pääsisi maalaamaan niillä ihan oikeilla öljyväreillä, hahmotuksen sijasta!

Näihin tunnelmiin...
      ~ Kaline

Sataa, sataa, ropisee

Kyllä tais mustikat jäädä mun osalta nyt metsään. Monta päivää jo satanut, eikä loppua näy. Toivottavasti perjantaina ois poutaa. Sitten ois vapaapäiväkin, joten ehtis myllertää mättäillä ihan rauhassa valoisaan aikaan.

Odotan postista mieluisaa pakettia. Tilasin pari viikkoa sitten kauan haaveilemani "taitelijan tarvikkeet" -paketin :D  Eli sitten ois tarkoitus vähän herätellä piirustus ja maalaustaitoja uudelleen eloon. Tilasin Minoa:lta sellaisen valmiin paketin, jossa on kaikki tarvittava aloittelevalle maalarille. Otin vesiohenteiset öljyvärit, ettei tarvii tärpätin katkussa maalailla. En ole maalannut öljyväreillä kuin pari kertaa aikaisemmin (ja siitäkin on jo varmaan kymmenen vuotta), joten luvassa on varmasti aika mielenkiintoisia töherryksiä, jota ehkä taiteeksikin voi sitten kutsua :D

Tänä vuonna "olen harkinnut jo liian kauan" -hankintalistalla on taiteilijatarvikkeiden lisäksi myös sukset. Eli olen valittanut jo aivan liian kauan (joka ikinen talvi), että oispa sukset. Noh, tänä vuonna aion marssia suksikaupoille heti ensilumen laskeuduttua tonttiin. Hiihtäminen on varmasti hyvä vaihtoehto talvella juoksemiselle. Ja tekee hyvää myös toimistotyöläisen hartioille ja selälle.

Hankintalistalle lukeutuu myös seinämaalit sekä saunavaha. Eli pintaremonttiakin pitäisi taas jatkaa. Mutta tätä en uskalla kyllä vielä julkisesti luvata.... ;)  Pysyköön siis vielä harkinnassa. Heh.

Talven mittaan tarkoitukseni on myös neuloa. Löysin kesällä aivan ihanan uuden langan Novitalta ( Noki -lanka ). Siitä olen aloittanut jo villasukat ja lisäksi on tarkoitus tehdä semmonen jättikauluri / putkikaulahuivi. Voisin laittaa joskus myöhemmin kuvaa ja ohjetta niihin. Eli palaan aiheeseen.

Paljon on siis suunnitelmia syksyn ja talven varalle. Lisäksi pitää toki muistaa käydä töissäkin ja opiskella opinnot loppuun. Eli eipä käy aika pitkäksi :)

Singin' in the Rain

Syksy tekee tuloaan

Elokuu se ois sitten jo puolessa välissä ja tälle viikolle luvattiin vielä ihanan kesäiset kelit. Vaikka päivät käyvät vielä lähellä hellerajoja, on minun vaikea kuvitella enää meneväni uimarannalle tai jätskille. Elän kai jo ihan syksyssä, kun meinasin tänä aamuna laittaa paksut neulesukkahousut hameen alle :D Tajusin onneksi kurkata lämpömittaria.

Käväisin viikonloppuna pikavisiitillä Espoossa, Siuntiossa ja Helsingissä. Espoossa kävin jättämässä väliaikais-hyvästit Pariisiin muuttavalle ystävälleni. Siuntiossa vietettiin ystävien kanssa perjantai-iltaa grillailun ja chillailun merkeissä. Kävimme myös katsomassa kerrassaan ihastuttavia tinker-heppoja siuntiolaisella hevostilalla. Niistä alla vähän kuvareportaasiakin. Lauantataita vietettiin samalla ystäväporukalla Pihlajamäessä ja illan mittaan käväistiin myös Flow-tunnelmissa Suvilahdessa.

Ihanat tinker-tammat

Koppoti koppoti... :)

Mieheni viimeisistä muuttotavaroista löytyi luistin ilman paria ja ennen kuin ehdin kiikuttaa sitä varastokoppiin pölyttymään keksin sille uuden käyttötavan. Se sai uuden elämän vähän esteettisempänä esineenä kuin kenties aiemmin:

tässäpä siis uusi kukkatelineeni parvekkeen seinää koristamassa

Nyt täytyy asennoitua arkiseen aherrukseen ja siirtyä toimistomoodiin. Keskiviikkona olisi tarkoitus lähteä töiden jälkeen mustikan metsästykseen. Toivottavasti ovat vielä hyviä, eikä sormiin poksahtelevia ylikypsiä mössö-marjoja. Harjoittelin viime viikolla tekemään tooosi hyvää mustikka-juustokakkua, joten sitä luvassa ehdottomasti lisää, jos mustikoita löytyy. Reseptin voisin naputella tännekin joku päivä, kunhan vain ehdin! Se on nimittäin helppo ja hyvä ohje. Eikä siihen tarvi edes uunia! :)

Sellaisia tunnelmia tällä erää. Leppoisaa viikkoa kaikille!

Navetan edustakin on sonnustaunut syysloistoon. (Pitkäsenkylä, Kalajoki)

Puutarhaunelmia

No niin. Lisäilen vielä muutamat kuvat itse kasvimaasta. Taidan olla siitä salaa vähän ylpeä :D

Tosin sieltä rikkaruohojen seasta ei paljoa itse kasveja erota, mutta kuitenkin! Voimme puolustautua sillä, että tämä oli meidän eka kerta palstalla ja jatkoa ajatellen olemme jo monessakin asiassa viisaampia.

Jostain syystä meidän molempien porkkanat jäi lähes kokonaan itämättä. Se vähän harmittaa...  Noh, mutta monenmoista muuta herkkua kuitenkin on ilmestynyt. Ilokseni huomasin myös yksi päivä, että pellon reunamilla kasvaa villivadelmaa puska kaupalla. Niitäkin on tullut vähän maisteltua :)

Kuvia saa muuten vähän isommaksi klikkaamalla. Kai, ehkä :D

mun kukkasia, taustalla meidän "hieno" portti :)

Riinan ruiskaunokit

Sitten vähän tätä syötävää osuutta:

Meidän sipulit

 

Chili (on muuten tooosi tulisia)

Mun kirsikkatomaatit

Piti pelastaa puolikypsät tomaatit, etteivät homehdu maata vasten

Epämääräinen hernepuska

Mansikkia, mansikkia!

Salaattia sekä avomaankurkkua

Matkalla kasvimaalle

Tänään oli niin kaunis alkusyksyn ilta, että päätin ottaa vihdoinkin kameran mukaan kasvimaalle. Vuokrasimme tosiaan keväällä ystäväni kanssa viljelyspalstan Jyväskylän kaupungilta ja Survo-Korpelan pelto sijaitseekin tuossa mukavasti muutaman sadan metrin päässä kotoota :)

Voin suositella tuota viljelyspalsta -touhua kaikille, jotka asumismuotonsa puolesta eivät voi omalle pihalle kasvimaata muokata. Viljelyspalstan vuokrat ovat todella edullisia ja palsta on mielestäni aika suuri pläntti (kesäpalstat: 16 € / 100 m²).

Vaikka kasvimaan hoito on aika rankkaa touhua kaikkine kasteluineen ja rikkaruohoineen on se mielestäni kuitenkin antanut huomattavasti enemmän iloa kuin vaivaa. Eikä pelkästään se sato, vaan se ihana tunnelma joka siellä on! Kun ei voi vielä saada omaa maalaistaloa tiluksineen, niin tästä on oikein hyvä aloittaa :)

Koska kuvia tuli napsittua oikein urakalla (taisin "hieman" innostua), niin laitan ne kahdessa osassa. Tässä siis kuvia aiheesta "matkalla kasvimaalle" :D  Survo-Korpelan tila on niin valloittava pihapiirineen, että pakkohan sitäkin oli vähän kuvailla...

ps. palaan myöhemmin sitten itse kasvimaahan sekä sen satoon ;)

Kartanon pihatie

Kelpais molemmat! Talo sekä fillari!! :)

Köynnös kipuaa korkeuksiin

Talli

Siellä se näkyy jo

Perillä!

Tervetuloa RTS:n seuraan!

Lähestyvä syksy tuo mukanaan monenlaista. Luonto muuttuu kirkkaan vihreästä lämpimiin syksyn väreihin. Lähes helteisistä päivistä huolimatta illan pimeys tuo mukanaan jo viileän tuulahduksen ja tekee mieli kaivaa kaapin kätköistä villasukkaa ja vilttiä.

Minulle syksyn läheisyys merkitsee myös sitä, että sisälläni herää kauhea halu tehdä luovia asioita ja vangita luonnon muutosta esimerkiksi paperille. Tekee mieli maalata, kirjoittaa, piirtää, neuloa, veistää ja ties mitä. Myös uudet liikuntamuodot vetävät puoleensa. Kesän laiskottelu ja auringossa makaaminen ei enää kiinnosta. Pitää toimia, liikkua, toteuttaa.

Tämän motivaatiopiikin innoittamana päätinkin taas herättää jo kerran haudatun RTS-blogini uudelleen eloon. Toimikoon tämä sivusto siis eräänlaisena päiväkirjana, jonne voin kerätä kirjalliseen muotoon ajatuksia elämästäni ja sen tapahtumista. Ja mikäs sen mukavampaa, jos on jostain löytyy joku, joka haluaa ajatuksen juoksuani seurata ja lukea.

Lämpimästi siis tervetuloa ajatusteni maailmaan! :)  ja oikein mukavaa alkusyksyä. Vai puhutaanko kuitenkin vielä kesästä. Ei syssyillä ihan vielä ;)