31. heinäkuuta 2014

Istunta- ja kouluratsastuskurssilla (osa 1)

Viikolle 31 olin jo aikaa sitten varannut kouluratsastuskurssin läheiselle ratsastuskoululle. Tämän kurssin esittelytekstissä painotettiin istunnan parantamista, jotta se olisi rento mutta jäntevä. Tämä kuulosti juurikin sopivalta meikäläiselle, joka on nyt kohta vuoden päivät ratsastanut vuokrahevosella lähestulkoon kokonaan ilman opetusta / valvontaa. Sen vuoksi istuntaani on varmasti juurtunut sellaisia huonoja juttuja ja virheitä, joista olisi hyvä päästä irti. Lisäksi lähdin hakemaan tältä kurssilta ihan vain vinkkejä siihen, että millaisia hevosta jumppaavia ja irrottavia harjoituksia sitä voisikaan tehdä.

Tässä hieman päiväkirjaa viikon tapahtumista ja oppimistani asioista:

Maanantai

Sain ratsastettavakseni Igorin. Tämän jykevän eestiläisruunan kanssa saimme hetken aikaa kentällä vääntää, ennen kuin löysimme yhteisen sävelen. Mutta lopputunnista meillä sujui jo aika mukavasti ja Igor meinasi jopa liikaakin innostua laukkaharjoitusten jälkeen.  

Tunnin teemana oli sujuvat siirtymät sekä lantiolla ohjaaminen volteille. Alkukäyntien jälkeen lämmittelimme hevosia isoilla pääty-ympyröillä tehden siirtymiä tiheään, neljä per ympyrä. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Sen jälkeen aloimme tekemään ympyrän sisällä kaksi volttia per kierros. Tarkoituksena saada hyvä asetus ja taivutus, sekä jopa hieman ylikorostetusti avata omaa lantiota ja katsetta liikkeen suuntaan ja ohjata sen avulla hevonen ympyrältä pienemmälle voltille. Ensin jumpattiin tätä harjoitusravissa. Lopulta aloimme tehdä samaa harjoitusta laukassa, niin että voltilla hevosen takaosa polkisi kunnolla hevosen alla (vrt. laukkapiruetti). Tämä homma osoittautui sen verran kovaksi touhuksi, että meikäläisellä meinasi kunto loppua kesken ja hiki vain lensi :D  Mutta kivaa oli. Kun oli saanut pari oikein hyvää suoritusta molempiin suuntiin, niin otimme loppuun rennot eteen-alas ravit ja loppukäynnit koko kenttää hyödyntäen.


Tiistai

Ratsastin tänään Intolla, oikealta nimeltään Pierro. Hauskan kirjavalla puolalaisella intiaanihepalla. Into oli aluksi todella laiska ja töpsötti menemään jopa hieman unisena. Alkuverryttelyn jälkeen se alkoi kuitenkin hiljalleen heräillä ja lämmetä ja lopputunnista siitä kuoriutui jo oikein mukava ja työnsä innolla tekevä ratsu.


Into jatkoi vielä "työpäiväänsä" estetunnille toisen ratsastamana

Saimme ratsastaa alkuverkan omaan tahtiin (kaikki askellajit läpi, paljon taivutuksia, siirtymiä, voltteja, yms.). Varsinaista harjoitusta siirryimme tekemään taas isoille pääty-ympyröille. Teimme jokseenkin samantyylistä treeniä kuin maanantaina. Tällä kertaa ison ympyrän sisälle tehtiin pienempää volttia niin, että väistätettiin hevosta ulkopohkeella loivasti ensin sisälle (pienentäen ympyrää) ja sen jälkeen väistätettiin loivasti ulospäin sisäpohkeella (suurentaen takaisin isolle ympyrälle). Tämä harjoitus tehtiin taas kaikissa askellajeissa ja kumpaankin suuntaan vuorotellen. Minulle vaikein osuus oli se, että saisin istuntani ja etenkin yläkropan rennoksi myös pienempiä voltteja tehdessä. Minulla kun tuppaa hartiat ja kädet aina jännittymään viulunkieleksi, kun pitää tehdä jotain keskittyneemmin ja ns. pienemmässä tilassa. Yhteinen sävel kuitenkin löytyi Inton kanssa ja sain sen menemään lopussa jo mukavan rennossa muodossakin näitä harjoituksia. Tallilta körryytteli kotiin tyytyväinen ja onnistumisen puna kasvoillaan oleva "heppatyttö" :D

Keskiviikko

Tänään ratsastin yli 175cm säkäkorkeuden omaavaa Aadaa. Tämä jättiläinen omasi kyllä suuren sydämen! Se oli niin lempeä, kiltti ja rauhallinen kun menin sitä karsinaan harjaamaan ja satuloimaan. Se ei hievahtanutkaan koko aikana vaan torkkui alahuuli pitkällä, silmät puoliksi ummessa koko sen ajan. Kentälle päästyämme sain hetken aikaa sitä herätellä alkuverryttelyssä, että se siitä virkkui :D   Mutta lopputunnista tästä puoliverisestä tammasta kuoriutui jo ihan virkeä suorituskykyinen tamma.


"palasin juuri kesälaitumelta töihin....onks pakko, jos ei taho.."

Tänään tunnilla keskityimme ennen kaikkea pehmeään ohjastuntumaan sekä omien käsien ja hartioiden rentouteen. Työskentelimme aluksi pitkään sellaista harjoitusta, että saisi hevosen pysymään yhtä rentona ohjastuntumalla kuin se oli alkukäynneissä pitkällä ohjalla. Tämä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi! Koska heti kun keräsi hevosen ohjastuntumalle, niin automaattisesti se painui hieman kasaan ja askel terävöityi ja myös oma istunta jotenkin jännittyi samalla. Tässä tehtävässä korostui ennen kaikkea oman käden ja pohkeen pehmeys. Jumppasimme varmaan ensimmäiset 15 minuuttia tuota kevyttä siirtymätreeniä. Sen jälkeen sama toistettiin myös ravissa.

Tämän jälkeen aloimme jumppaamaan asetuksia. Tarkoituksena asettaa hevonen pitkällä suoralla sisään päin, niin että kuitenkin vielä jatkaa pitkän matkaa suoraan eteenpäin ja vasta sen jälkeen taivuttaa voltille. Tässäkin korostettiin sitä erittäin pehmeää mutta jäntevää ohjastuntumaa. Hevosen suuhun ei saanut jäädä missään vaiheessa roikkumaan. Myös tempon vaihtoja yhdistettiin tähän tehtävään. Tämä harjoitus tehtiin myös kaikissa askellajeissa, molempiin suuntiin. Asetuksissa sai olla tarkkana sen suhteen, että hevonen oikeasti vain asettui (eikä taipunut). Eli asetus tapahtuu vain niskasta, kaula ei tässä kohtaa vielä kaarru.


voi kauhia tuota yläkuvien könötystä...  :D

Tänään tuli pyyhkeitä mm. siitä, että kaarteessa minulla on taipumusta kallistua liikaa sisäpuolelle. Hevosta ei tarvitse "kallistaa", niin kuin esimerkiksi pyörällä mutkia ajaessa :D   Edelleen myös tuli huomauttamista liian jännittyneestä yläkropastani, joka aiheuttaa liian kovan ja tarttuvan ohjastuntuman.

Tunnin jälkeen opettaja tosin myös kehui, että sain Aadan mukavasti rentoutumaan ja hakemaan pyöreyttä ja muotoa. Tulipas hyvä mieli tästä! :)   Ratsastuksenopettaja kiteytti mielestäni ratsastuksen hyvin lauseeseen: " ratsastamisen taito on sitä, että oman kehonhallinta on niin hyvää ja tasapainoista, että samalla pystyy hallitsemaan myös hevosen kropan". Tämä mielessä seuraaville tunneille :)

Näissä kauramoottori-tunnelmissa kohti loppuviikkoa. To be continued...





28. heinäkuuta 2014

Varsalaitumella

Kävimme perjantaina Rautalammilla katsomassa ja hoitamassa tän kesäisiä varsoja. Harmi, kun unohtui oikea kamera kotiin ja olin vain surkean (rikkoutumassa olevan) kännykkäkamerani varassa...  Mutta jotain muistoja kuitenkin jäi.

*****

 
*****

 
*****

 
*****

 
*****

 
*****

 
*****

 
 *****


*****

25. heinäkuuta 2014

Kevyempänä kohti syksyä

Hidastunut aineenvaihdunta (30-rajapyykin ylityttyä), epäsäännölliset ruokailut, piilosokeri, vaihteleva innostus liikuntaan... siinäpä syyt siihen, miksi onnistuin kerryttämään lisälämmikettä kehoni ympärille parin viimeisen vuoden aikana. Mitään tekosyitä ei toki kuitenkaan ole, vaan ihan vain puhtaasti omaa laiskuutta, että niin kävi.

Mutta sitten tuossa hiljattain kerta kaikkiaan vain sisuunnuin ja sanoin itselleni, että nyt riittää, PRKL. Housut tuntuivat kiristävän uhkaavasti jo joka suunnasta, mutta en onneksi antanut itselleni lupaa vaihtaa kokoa seuraavaan, vaan pidin tiukasti pääni. Jos en mahdu näihin nykyisiin vaatteisiin, niin sitten ollaan vaikka ilman :D   En ole missään vaiheessa ollut varsinaisesti ylipainoinen, mutta sellaista ihan turhaa ylimääräistä kannettavaa oli kuitenkin jo kertynyt eritoten keskivartalon seutuun.

Oulussa asuva isoveljeni oli hyvänä esimerkkinä minulle ja sain siitä innostuksen. Hän nimittäin otti ja laihdutti kuin huomaamatta kymmenisen kiloa lopettamalla iltaiset herkuttelut. Niinpä minä lopetin sokeristen jogurttien, mehujen, valmisruokien, ynnä muiden epäterveellisten ruokien mutustelun. Suurin muutos on varmastikin ollut syöminen työpaikalla. Työpaikkani sijaitsee hieman syrjässä ns. teollisuusalueella, eikä täällä ole mitään työpaikkaruokaloita tai lounaspaikkoja, joista saisi terveellistä ruokaa. Niinpä tuli kannettua mukana töihin kaikenlaista valmiseinestä, jogurttia ja leipästä. Töissä tuli huomaamatta juotua myös jonkun verran täysmehuja, joissa on lisäämättömästä sokerista huolimatta runsaasti hedelmän omaa sokeria ja hiilihydraatteja. Kotona ollaan kyllä syöty hyvinkin terveellisesti jo vuosikaudet. Jostain syystä olen vain ollut saamaton ottamaan näitä terveellisiä kotiruokia mukanani töihin....

Noh, mutta. Asiaan. Aloin syömään töissä kunnon täysjyvähiutalepuuroa, rasvatonta raejuustoa sekä maitorahkaa. Välipalana napsin minitomaatteja tai muita kasvis-/hedelmäsuikaleita. Lounaaksi syön salaatteja, kasviksia, tms. Juomana menee ainoastaan vettä tai vichyä. Toki wiener melange -kaakaokahvia myös, siitä en kyllä luovu. Tuo aamuinen herättäjäni :)

Liikkunut olen aikalailla entiseen malliin;  ratsastusta, juoksu- ja kävelylenkkejä, välillä jumppaa tahi salia.

Hyvinkin pian huomasin, että housut tuntuvat löysältä vyötäröstä. Sitten jossain kohtaa kipusin vaa´alle ja ihan säpsähdin! Olin pudottanut ihan huomaamattani n. 5-6 kiloa kevättalvesta. En voinut uskoa sitä todeksi. Nyt olen sitten jatkanut tällä samalla mallilla ja olo on aivan mainio!! :)  ei siis varmasti pelkästään sen vuoksi, että olen kevyempi, vaan ihan vain terveellisempien ruokailutottumusten vuoksi. Jaksan paremmin ja tunnen itseni jotenkin vain terveemmäksi. Vaikea selittää tätä fiilistä.


Jesh! :D

Mielestäni melkein paras mitta oli se, että tänä aamuna kokeilin jalkaani eräitä monta vuotta vanhoja farkkuja, jotka eivät ole enää hetkeen mahtuneet jalkaani. Nytpäs mahtui ja jäipäs vyörätölle vielä reilusti tilaakin. Jei! Minun ongelmakohta on aina ollut keskivartalo. Reidet ja takapuoli ovat aina olleet suhteellisen kaposet ("sukuvika"). Olen ollut kai semmonen ns. laiha-läski nämä viimeiset vuodet :D

Nyt on se tilanne, ettei minun varsinaisesti kannata enää painoa pudottaa juurikaan enempää. Olen mitoissa 169 cm / 55 kg. Nyt pitäisi aloittaa ahkerampi puntin nosto, jotta saisi lihasta löysän tilalle. Paino varmastikin sen myötä vähän nousee, mutta kyllä mieluusti ottaisin semmosen vähän timmimmän tason tähän kroppaan. Katsotaan nyt sitten, miten tämä innostus tästä nousee. Salilla käymisen suhteen. En ota mitään paineita. Teen asioita sillä tavalla, että on kivaa ja mieli pysyy virkeänä. Se on tärkeintä.

Happiness comes more easily when you feel good about yourself without feeling the need for anyone else’s approval.
 

Tällä hetkellä voin hyvin ja tunnen itseni iloiseksi ja onnelliseksi. Se riittää minulle. Enkä tarkoita tällä kirjoituksellani sitä, että onnellisuus olisi kiloista tai laihtumisesta kiinni. Ei missään nimessä. Onnellisuus tulee siitä, että on hyvä ja tasapainoinen olo olla omana itsenään, omassa elämässään.



Näissä tunnelmissa tällä kertaa. Voikaa hyvin. Nauttikaa upeasta lämpimästä loppukesästä <3
    ~ Kaline ~


14. heinäkuuta 2014

Kesäloma. Se loppui NYT.

Tai itse asiassa jo viikko sitten.

Ajattelin kirjoitella tänne ylös hieman niitä tapahtumia, joita kesäloman kolme viikkoa toivat tullessaan.

Kesäloman aloittanut viikonloppu toi tullessaan piipahduksen Kuopion Vehmersalmelle, jossa kävimme katsomassa Jukolan viestiä. En ole koskaan aiemmin kyseisessä urheilutapahtumassa käynyt ja ainakin se lähtö oli kerrassaan upea juttu. Kesäillan hämärtyessä sadat ja taas sadat otsalamput tuikkivat lähtöviivalla kuin tähdet taivaalla. Lähtölaukausta vauhditti yli lentänyt armeijan hornet, joka meni niin matalalta, että heikompaa jo hirvitti :D    Mulla nousi ihokarvat pystyyn, kun se lähtö tapahtui. Niin hienon näköistä se oli kun ne sadat juoksijat ampaisivat siitä edestä kuin hirvenvasat. Lähdöstä löytyy muuten aika hyvä video täältä.

epämääräistä kännykkäkuvaa...

Juhannusta edeltävänä torstaina ajeltiin Kalajoelle, kotikonnuilleni, juhannuksen viettoon. Perjantaina käytiin hyvän ystävän kanssa Hiekkasärkillä ratsastustunnilla. Oli kyllä aika nostalginen fiilis, kun saavuttiin tallin pihaan. Molemmat meistä on nimittäin ollut siellä joskus aikoinaan yläasteen TET-harjoittelussa! Tosin talliyrittäjä on ehtinyt muuttua siinä välissä jo varmaan useaan kertaan, mutta silti. Aika jänniä muistoja se paikka herätti.

Varsinainen juhannusjuhla vietettiin isolla kaveriporukalla Hiekkasärkillä, erittäin koleasta säästä "nauttien". Minullakin oli syksyinen paksu takki sekä villapipo ja kaulahuivi. Ihana suomen kesä....  Mutta hauskaa oli kylmyydestä huolimatta! Ja istuttiinpa Sandy Kelt:n terassillakin varmaan tunnin verran tätä kylmyyttä uhmaten. Eipä ollut taas pitkään aikaan tullut naurettua niin makiasti kuin tuona iltana.

Toisella lomaviikolla kävin treenaileen lähes joka päivä Fressillä sen mukaan mitä ehdin ja jaksoin. On ollut kiva käydä pitkästä aikaa ohjatuissa jumpissa, kun se yksin tekeminen salilla ei ole näköjään enää moneen kuukauteen jaksanut innostaa. Tässä kohtaa voin jopa kuulla korvissani mieheni äänen; "mitä minä sanoin"....  ;)

Käytiin myös melomassa lähivesillä. Oli todella kivaa käydä! Jonkun aikaa melottiin siinä lähivesillä ja otettiin tuntumaa taas pitkästä aikaa siihen hommaan (tai siis minä otin). Sen jälkeen melottiin läheiseen saareen makkaranpaistoon. Oli kiva vaan istua tuossa rantakalliolla ja nauttia auringon lämmöstä kasvoilla. Tuota aurinkoa kun ei ihan hirveän monena päivänä näkynytkään minun loman aikana.
 
 
 
*****
 
Tuo ruskea kajakki on minun. Eikö ole upea?! :)
 
Samaisella viikolla käytiin myös testaamassa tätä nykyisin niin suosittua SUP-lautailua Kuopion satamassa. Olin yllättänyt siitä kuinka helppoa suppailu lopulta sitten olikaan. Toki se vuokralauta oli tuota puhallettavaa mallia, joten se on hyvin vakaa ja siinä on helppo pysyä tasapainossa.
 
 
 
 
Miehelläni oli melontakisat Tammisaaressa kesäkuun lopussa. Saimme mukavasti yhdistettyä siihen Tammisaaren matkaan myös vierailun kummipojan luokse Siuntioon. Syötiin porukalla, katsottiin jalkapalloa, leikittiin kummipojan kanssa, saunottiin, uitiin. Ja taas pääsi semmoiseen ihanaan lomafiilikseen. Siuntiossa on aina kiva käydä.
 
 
 
*****
 
Siuntionjoessa. Lobo-koirakin pääsi kilpakajakin kyytiin :D
 
Viimeisellä lomaviikolla oli vielä pieni reissu Jyväskylään, jonne mieheni lähti ottamaan oppia ja valmennusta melontatekniikassa. Mä kävin sillä aikaa shoppaileen alennusmyynneissä keskustassa. Tein pari tosi hyvää löytöä -70% alennuksesta. Jei! Ehdittiin myös yöpyä kaveripariskunnan luona Korpilahdella.
 
Kesäloma huipentui Kuopion Viinijuhliin, joita juhlittiin työporukan kesken. Tänä vuonna siellä oli kantavana teemana Kroatian ja Slovenian viinit sekä ruoka. Meille oli varattu vip-kylästä oma viinitupa, jossa oli ruokailu sekä eri viinejä maistettavana. Myös oma tarjoilija oli varattu koko illaksi siihen. Tuo setti kyllä toimi!  Illan esiintyjät (Movetron ja Kaija Koo) eivät meikäläistä kauheasti lämmittäneet, mutta väliajalla soittava bilebändi veti kyllä sitäkin pidemmän korren! :D  tuli tanssittua ja laulettua mukana ihan kyllä tuelta.
 
 
 
 
Toki kesälomaan mahtui myös tallilla käyntiä ja vuokrahevosen hoitamista ja ratsastamista. Tehtiin hyviä treenejä kentällä ja vastapainoksi rentoja maastolenkkejä.
 
 
Vaikka työt alkoivatkin viime viikolla niin silti illat ja viikonloput ovat tarjonneet niin paljon asioita ja kivaa tekemistä, että tuntuu kuin olisi edelleen lomalla. Siitä tämä kesä on kyllä ihana :)   Varsinkin kun nyt on ollut taas niin lämmintä ja kaunista. On päässyt melomaan, lenkkeilemään, uimaan, terassille auringonpalvontaan, ulos syömään, yms. Viime viikonloppuna oltiin taas miehen kisareissulla. Tampereella tällä kertaa. Siinä samassa pääsi taas näkemään kavereita ja nauttimaan kesälomamatka -fiiliksestä. Mikäs sen parempaa!
 
 
 
*****
 
Tän kesän ehkä kaunein melontakeli sattui viime viikolle! :)
 
Eihän tämä kesä nyt sitten ollutkaan hassumpi!