Istunta- ja kouluratsastuskurssilla (osa 1)

Viikolle 31 olin jo aikaa sitten varannut kouluratsastuskurssin läheiselle ratsastuskoululle. Tämän kurssin esittelytekstissä painotettiin istunnan parantamista, jotta se olisi rento mutta jäntevä. Tämä kuulosti juurikin sopivalta meikäläiselle, joka on nyt kohta vuoden päivät ratsastanut vuokrahevosella lähestulkoon kokonaan ilman opetusta / valvontaa. Sen vuoksi istuntaani on varmasti juurtunut sellaisia huonoja juttuja ja virheitä, joista olisi hyvä päästä irti. Lisäksi lähdin hakemaan tältä kurssilta ihan vain vinkkejä siihen, että millaisia hevosta jumppaavia ja irrottavia harjoituksia sitä voisikaan tehdä.

Tässä hieman päiväkirjaa viikon tapahtumista ja oppimistani asioista:

Maanantai

Sain ratsastettavakseni Igorin. Tämän jykevän eestiläisruunan kanssa saimme hetken aikaa kentällä vääntää, ennen kuin löysimme yhteisen sävelen. Mutta lopputunnista meillä sujui jo aika mukavasti ja Igor meinasi jopa liikaakin innostua laukkaharjoitusten jälkeen.  

Tunnin teemana oli sujuvat siirtymät sekä lantiolla ohjaaminen volteille. Alkukäyntien jälkeen lämmittelimme hevosia isoilla pääty-ympyröillä tehden siirtymiä tiheään, neljä per ympyrä. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Sen jälkeen aloimme tekemään ympyrän sisällä kaksi volttia per kierros. Tarkoituksena saada hyvä asetus ja taivutus, sekä jopa hieman ylikorostetusti avata omaa lantiota ja katsetta liikkeen suuntaan ja ohjata sen avulla hevonen ympyrältä pienemmälle voltille. Ensin jumpattiin tätä harjoitusravissa. Lopulta aloimme tehdä samaa harjoitusta laukassa, niin että voltilla hevosen takaosa polkisi kunnolla hevosen alla (vrt. laukkapiruetti). Tämä homma osoittautui sen verran kovaksi touhuksi, että meikäläisellä meinasi kunto loppua kesken ja hiki vain lensi :D  Mutta kivaa oli. Kun oli saanut pari oikein hyvää suoritusta molempiin suuntiin, niin otimme loppuun rennot eteen-alas ravit ja loppukäynnit koko kenttää hyödyntäen.

Tiistai

Ratsastin tänään Intolla, oikealta nimeltään Pierro. Hauskan kirjavalla puolalaisella intiaanihepalla. Into oli aluksi todella laiska ja töpsötti menemään jopa hieman unisena. Alkuverryttelyn jälkeen se alkoi kuitenkin hiljalleen heräillä ja lämmetä ja lopputunnista siitä kuoriutui jo oikein mukava ja työnsä innolla tekevä ratsu.

Into jatkoi vielä "työpäiväänsä" estetunnille toisen ratsastamana

Saimme ratsastaa alkuverkan omaan tahtiin (kaikki askellajit läpi, paljon taivutuksia, siirtymiä, voltteja, yms.). Varsinaista harjoitusta siirryimme tekemään taas isoille pääty-ympyröille. Teimme jokseenkin samantyylistä treeniä kuin maanantaina. Tällä kertaa ison ympyrän sisälle tehtiin pienempää volttia niin, että väistätettiin hevosta ulkopohkeella loivasti ensin sisälle (pienentäen ympyrää) ja sen jälkeen väistätettiin loivasti ulospäin sisäpohkeella (suurentaen takaisin isolle ympyrälle). Tämä harjoitus tehtiin taas kaikissa askellajeissa ja kumpaankin suuntaan vuorotellen. Minulle vaikein osuus oli se, että saisin istuntani ja etenkin yläkropan rennoksi myös pienempiä voltteja tehdessä. Minulla kun tuppaa hartiat ja kädet aina jännittymään viulunkieleksi, kun pitää tehdä jotain keskittyneemmin ja ns. pienemmässä tilassa. Yhteinen sävel kuitenkin löytyi Inton kanssa ja sain sen menemään lopussa jo mukavan rennossa muodossakin näitä harjoituksia. Tallilta körryytteli kotiin tyytyväinen ja onnistumisen puna kasvoillaan oleva "heppatyttö" :D

Keskiviikko

Tänään ratsastin yli 175cm säkäkorkeuden omaavaa Aadaa. Tämä jättiläinen omasi kyllä suuren sydämen! Se oli niin lempeä, kiltti ja rauhallinen kun menin sitä karsinaan harjaamaan ja satuloimaan. Se ei hievahtanutkaan koko aikana vaan torkkui alahuuli pitkällä, silmät puoliksi ummessa koko sen ajan. Kentälle päästyämme sain hetken aikaa sitä herätellä alkuverryttelyssä, että se siitä virkkui :D   Mutta lopputunnista tästä puoliverisestä tammasta kuoriutui jo ihan virkeä suorituskykyinen tamma.

"palasin juuri kesälaitumelta töihin....onks pakko, jos ei taho.."

Tänään tunnilla keskityimme ennen kaikkea pehmeään ohjastuntumaan sekä omien käsien ja hartioiden rentouteen. Työskentelimme aluksi pitkään sellaista harjoitusta, että saisi hevosen pysymään yhtä rentona ohjastuntumalla kuin se oli alkukäynneissä pitkällä ohjalla. Tämä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi! Koska heti kun keräsi hevosen ohjastuntumalle, niin automaattisesti se painui hieman kasaan ja askel terävöityi ja myös oma istunta jotenkin jännittyi samalla. Tässä tehtävässä korostui ennen kaikkea oman käden ja pohkeen pehmeys. Jumppasimme varmaan ensimmäiset 15 minuuttia tuota kevyttä siirtymätreeniä. Sen jälkeen sama toistettiin myös ravissa.

Tämän jälkeen aloimme jumppaamaan asetuksia. Tarkoituksena asettaa hevonen pitkällä suoralla sisään päin, niin että kuitenkin vielä jatkaa pitkän matkaa suoraan eteenpäin ja vasta sen jälkeen taivuttaa voltille. Tässäkin korostettiin sitä erittäin pehmeää mutta jäntevää ohjastuntumaa. Hevosen suuhun ei saanut jäädä missään vaiheessa roikkumaan. Myös tempon vaihtoja yhdistettiin tähän tehtävään. Tämä harjoitus tehtiin myös kaikissa askellajeissa, molempiin suuntiin. Asetuksissa sai olla tarkkana sen suhteen, että hevonen oikeasti vain asettui (eikä taipunut). Eli asetus tapahtuu vain niskasta, kaula ei tässä kohtaa vielä kaarru.

voi kauhia tuota yläkuvien könötystä...  :D

Tänään tuli pyyhkeitä mm. siitä, että kaarteessa minulla on taipumusta kallistua liikaa sisäpuolelle. Hevosta ei tarvitse "kallistaa", niin kuin esimerkiksi pyörällä mutkia ajaessa :D   Edelleen myös tuli huomauttamista liian jännittyneestä yläkropastani, joka aiheuttaa liian kovan ja tarttuvan ohjastuntuman.

Tunnin jälkeen opettaja tosin myös kehui, että sain Aadan mukavasti rentoutumaan ja hakemaan pyöreyttä ja muotoa. Tulipas hyvä mieli tästä! :)   Ratsastuksenopettaja kiteytti mielestäni ratsastuksen hyvin lauseeseen: " ratsastamisen taito on sitä, että oman kehonhallinta on niin hyvää ja tasapainoista, että samalla pystyy hallitsemaan myös hevosen kropan". Tämä mielessä seuraaville tunneille :)

Näissä kauramoottori-tunnelmissa kohti loppuviikkoa. To be continued...