13. kesäkuuta 2014

Kesäloma. Se alkoi NYT!

*****

 
*****
 
 
*****

 
*****

 
*****
 

*****

 
*****

 
*****

 
*****

 
*****


*****


*****

 
*****

 
*****
 
 
*****
 
 
*****
 
Hasta la vista!

Felices vacaciones!

buon divertimento!

Adjö!

Se on moro!

:)

9. kesäkuuta 2014

Barcelona

Varsinainen kesälomamatka suuntautui tänä vuonna Barcelonaan. Lensimme keskiviikkoillaksi Barcelonaan ja paluulento lähti myöhään sunnuntai-iltana. Eli ehdimme nauttia tästä "Katalonian hedelmästä" neljän kokonaisen päivän ajan. Se oli ehkä siinä kiikun kaakun, että oliko tuo aika liian lyhyt. Yleensä kaupunkilomalle riittää pidennetty viikonloppukin, mutta Barcelonassa oli niin paljon näkemistä ja tekemistä, että hyvin olisi saanut aikaa kulumaan vielä ainakin parin päivän ajan. Ja kun siellä on se rantakin, niin voi samalla viettää myös rantalomaa.

Olen käynyt kerran aikaisemmin Espanjassa, kesällä 2007. Silloin vietin aikaa pari viikkoa ystäväni luona Etelä-Espanjassa Fuengirolassa. Lisäksi tuli silloin käytyä mm. Malagassa, Rondassa, Marbellassa, Torremolinoksessa, Benalmadenassa, yms. Tykästyin jo silloin kovasti Espanjaan ja sen välittömään tunnelmaan, niinpä odotinkin innoissani tätä meidän Barcelonan matkaa. Se on ollut jo pitkään toivematkalistallani.

Olimme vuokranneet asunnon El Bornista, Barcelonan vanhan kaupungin alueelta. Asunto oli mielestämme oikein kivalla paikalla ja ihan siistikin. Kyseessä oli kahden makuuhuoneen huoneisto, jossa oli kaksi parveketta sekä keittiö tykötarpeineen sekä kylpyhuone. Meillä oli oma tulkkikin, kun Espanjassa aiemmin asunut ystävämme oli myös mukana matkassa :)  toki englannillakin pärjäsi oikein hyvin, mutta ainahan se on plussaa, jos joku porukasta puhuu suvereenisti paikallista kieltä.

 
 
Perjantaina lähdimme heti aamupalan jälkeen kaupungille. Kävimme ostamassa kymmenen lipun metrokortit. Barcelonassa on mielestäni hyvä ja kattava metroverkosto. Sitten lähdimmekin metrolla suunnistamaan kohti Tibidabo -vuorta (512 m), jonka päällä sijaitsee vanha huvipuisto sekä Sagrat Cor -niminen kirkko sekä Jeesus-patsas. Pääsimme metrolla Av Tibidabo -nimiselle asemalle saakka, josta päätimme sitten kävellä köysiradalle saakka. Eli viimeinen nousi mentiin köysiratajunalla eli funicular:lla. Vuoren päältä oli kyllä huikean komeat maisemat yli koko Barcelonan yli! Kannatti tulla jo pelkästään tämän vuoksi! :)

Kuva täältä: http://www.sitiosdebarcelona.net/2012/02/funicular-del-tibidabo/




Vuoren päällä oleva huvipuisto oli jo ehkä aikansa elänyt, onhan kyseessä yli 100 vuotta vanha paikka, joka on yksi maailman vanhimmista huvipuistoista :)   Ja onhan siellä on vielä muutama alkuperäinen laitekin olemassa!



 
 
 
 

Huvipuistossa oli myös automaattimuseo (Museu d´Automats), jossa oli esillä vanhoja, mutta hyvin säilyneitä kolikolla toimineita liikkuvia automaatteja. Suurin osa on laitteista on 1900-luvun alkupuolelta ja ne ovat olleet aikansa suuria nähtävyyksiä.



Kävimme myös kiipeämässä Sagrat Cor-kirkon ylimmälle tasolle, aivan Jeesus-patsaan alapuolelle. Sieltä oli huikeat näkymät!! Mutta mua pelotti....niin paljon, etten uskaltanut edes otetta irrottaa pylväästä :D  Sen verran kärsin korkeanpaikankammosta.

IIIIK!! "Joko saa mennä alas"
 

 

Perjantaina vietimme rantsupäivää, eli suuntasimme heti aamupäivästä lähimmälle rannalle, Barceloneta Beachille. Päivä oli ihan lämmin, mutta tuuli melkoisen navakasti. Tämän vuoksi rannalla makoilu ei ollut ehkä ihan kaikkein nautinnollisinta, koska välillä oli iho ihan kananlihalla. Mutta me pohjoisen kasvatit ei tästä lannistuttu, vaan kärvennettiin nahkojamme rannalla muutaman tunnin ajan. Ja tosiaan kärvennettiin, ihan kirjaimellisesti. Taidettiin itse kukin palaa jostain kohtaa, vaikka aurinkovoiteita yritettiinkin lotrata. Ainahan siinä niin käy... :D




Rantareissun jälkeen kävimme lounaalla ja kävelimme sitten Ciutadella-puistoon hengailemaan ja nauttimaan auringosta. Tämä puisto oli kyllä ihan huikea, oikea kaupungin sydän. Paikalliset asukkaat kokoontuvat sinne iltaisin ja viikonloppuisin piknikille ja viettämään aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa. Täällä oli oikeastaan paljon kivempaa ottaa aurinkoa kuin rannalla :) 

Puistossa oli upeita patsaita, rakennuksia, suihkulähteitä, eläintarha, yms. Suosittelen lämpimästä hengailua täällä, jos Barcelonaan menet.

Kuva täältä: http://fr.wikipedia.org/wiki/Parc_de_la_Ciutadella



Lauantaina aamupäivästä lähdimme ystäväni kanssa käymään Güellin puistossa, joka osoittautuikin kaameaksi turistirysäksi. Ja me fiksuina "turisteina" sinne myös itsemme tungimme :D   kun tajusin, että niille puistoalueille joissa ne kuuluisat Antoni Gaudí:n tekemät systeemit ovat, pitääkin jonottaa ja maksaa pääsylippu, niin siinä vaiheessa meikäläiseltä loppui mielenkiinto. Tönivien turistimassojen seassa pyöriminen ei olisi sen arvoista, että pääsisi läheltä näkemään ne asiat, joita voi katsoa kotona rauhassa vaikka googlettamalla :D  sori nyt vaan. Jotain kuvia kuitenkin tuli napsittua niiltä paikoilta puistossa, jonne sai ihan vapaasti kävellä ja oleilla. Itse en jaksa niin kauheasti enää noista varsinaisista turistipaikoista innostua, vaikka Tibidabolla ja Guellin puistossa kävimmekin. Paikat jotka pursuavat kameroineen pyöriviä turisteja saavat meikäläisen vain ahdistumaan...









Yksi ehdottomasti parhaista Barcelonan anneista oli hyvä ja suht edullinen ruoka (tapakset, paella, merenelävät, gazpacho-keitto, leikkeleet ja juustot...vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksesta)! Barcelonassa saisi aikansa kulumaan jo ihan pelkästään sillä, että kävelee kaupungilla ja nauttii sen tunnelmasta, sekä käy nauttimassa aina välillä kahvia tai ruokaa ravintoloissa, joita löytyy varmaan lähes jokaisen kadun varrelta. Espanjassa on tapana nauttia päivän pääateria lounasaikaan, kahden korvilla iltapäivällä. Ravintolat tarjoavatkin lakisääteistä 3-ruokalajin lounasta lähes poikkeuksetta, ja vieläpä aika huokeaan hintaan. Tätä me sitten suosimmekin ja kävimme aina syömään kyseisen "lakisääteisen". Espanjalaiset eivät juurikaan panosta aamupalaan, vaan juurikin tuo lounas sekä myöhään illalla (n. klo 22) syötävä illallinen on ne vuorokauden kohokohdat ruoan suhteen.

tää oli aika hauska, elävä patsas :D

Lauantai-iltana ostimme kämpille hyvää mutta edullista viiniä ja nautimme sitä muutamat lasilliset ennen kuin lähdimme kaupungille viettämään iltaa. Pitihän sitä nyt edes kerran päästä "rimpsalle" :)  Kävelimme jonnekin El Ravalin pimeille sivukujille ja eksyimme sattumalta pieneen rähjäiseen kuppilaan, jossa oli meneillään ihan aito flamenco-esitys. Se oli kyllä hieno kokemus! Sitä laulua ja tanssia katsoi ihan lumoutuneena. Aamuyön tunteina kävimme vielä syömässä "yöpalaa" huoneistomme nurkilla sijaitsevassa fiftari-ravintolassa. Söinpä täällä ehkä elämäni maukkaimmat raviolit! Nam nam! :)

Sunnuntaina oli jo sellaista lähdön tunnelmaa, vaikka paluulento olikin vasta illalla myöhään. Meillä oli siis vielä kokonainen päivä aikaa nauttia kaupungin tunnelmasta. Koska jouduimme luovuttamaan huoneiston iltapäivällä ja tämän vuoksi raahaamaan mukanamme rinkkojamme, niin emme viitsineet enää ihan hirveän paljon käveleskellä kaupungilla. Niinpä kävimme lounaalla, jonka jälkeen vietimme päivää aikaisemmin mainitsemassani Ciutadella-puistossa. Sunnuntai osoittautuikin matkamme kuumimmaksi päiväksi ja päästiin ottamaan aurinkoakin vielä.


El gato del Raval



Vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan kapeampia kujia.
 




Suosittelen muuten lämpimästi kaikille Barcelonan matkaa suunnitteleville, että lukevat Carlos Ruiz Zafónin kirjan tai kirjoja, ennen matkaa. Esimerkiksi Tuulen varjo (La sombra del viento) tai Enkelipeli (El juego del ángel). Vaikka ne perustuvatkin kirjailijan luomaan fiktiiviseen Barcelonaan, niin niissä on silti paljon oikeaakin tietoa Barcelonasta ja sen historiasta. Tuo Tuulen varjo on yksi parhaista kirjoista, joita olen koskaan lukenut! :)






5. kesäkuuta 2014

Kuopio - Malmö - Kuopio

Kesälomarahavapaani oli tuossa toukokuun loppupuolella ja sain nauttia kaksi viikkoa loman suomasta vapaudesta.

Loma alkoi niin, että pakkasimme mieheni melontakamat sekä kajakin autoon ja karautimme ensiksi Jyväskylään, jonne kissa jäi lomahoitoon. Sen jälkeen ajoimme vielä samana iltana Tampereelle kaverimme luokse, jossa nukuimme huikeat 4 tunnin yöunet ennen ajomatkaa Turkuun Tukholman aamulaivalle.

Autokannelle ajoa odottamassa.
Kun pääsimme laivaan siinä noin puoliyhdeksän pintaan aamulla, oli päämääränä vain nopeasti käydä syömään aamupala ja mennä sitten matkan ajaksi päiväunille, jotta saadaan edellisen yön univelat kuitattua. Miehellä oli kuitenkin vielä melkoinen kisapuristus edessä päin.

Hyttinäkymiä 
Olimme perillä Tukholmassa illalla seitsemän pintaan ja kun pääsimme auton kanssa laivasta kuivalle maalle lähdimme sukkuloimaan Tukholman läpi Södertäljeen, jonne oli matkaa noin 40 kilometriä. Siellä pääsimme yöpymään mieheni melontatuttavan luokse. Siellä oli myös tuollainen ihanuus odottamassa ja pitämässä meille seuraa!! Ei sitten niin yhtään tullut koirakuume.... :)


Tämä kaveri oli myös matkassa mukana isäntineen.

Seuraavana päivänä lähdimme hyvissä ajoin ajelemaan Malmöön. Matkaa oli taitettavana semmoset 600 kilometriä, mutta se meni yllättävän nopeasti, kun oli niin hyvä ja nopea moottoritie lähes koko matkan ajan. Pysähdyimme välillä syömään lounasta huoltoasemalle Jönköpingissä, josta oli huikea näkymä Ruotsin toiseksi suurimmalle järvelle (Vättern). Siinä vieressä tien toisella puolella oli myös Brahehus, eli vanhan linnan rauniot, joita kävimme myös nopeasti ihastelemassa.

Etelä-Ruotsi oli kyllä hyvin kaunista seutua. Loivasti kumpuilevaa viljavaa maaseutua ja tasankoja, joissa keltaisia rapsipeltoja on silmän kantamattomiin.


 
*****

 
*****
 
Vättern -järvi taustalla
 
Etelä-Ruotsissa oli kesä jonkun verran pidemmällä kuin Suomessa, luonnollisesti. Siellä oli silloin jo tosi vihreää ja pelloilla huojui keltaisena merenä rypsisatoa. Se kesän tuoksu oli kyllä jotain ihan huumaavaa! :)  Tosin myös se äkillinen siitepölyn määrä veti röörit melkoisen tukkoon ja tuli hieman kipeä olo hetkeksi.

Kun pääsimme perille Malmöön, niin ajoimme heti suoraan kisapaikalle, Malmön kanoottikerhon klubitalolle. Kisapaikka oli kyllä upea! Malmön keskustaa kiertävä vanha kanava, jonka varrella oli ihania puistoja sekä vanha kaupunki myös. Siellä riitti katseltavaa ja puuhastelua myös kisailijoiden huoltojoukoille sekä katsojille.

Ennen nukkumaan menoa kävimme vielä pienellä porukalla syömässä kreikkalaisessa ravintolassa kesän ensimmäisestä terassikelistä nauttien. Noooh, pakko myöntää, että piti värjötellä viltin alla jotta tarkeni siinä ulkona syödä. Mutta silti! :D

Itse melontakisa starttasi lauantaina klo 9:00 päättyäkseen sunnuntaina kello 9:00. Eli 24 tunnin maratonmelontakisa oli siis kyseessä. Kisailijoiden jännittyneet mutta innostuneet ilmeet sai sellaisen mukavan kutinan itsellekin ja oli hieno fiilis katsoa niiden menoa. Osallistujia oli mielestäni aika mukavasti ja ilmassa oli jo ihan semmoista kunnon kisafiilistä.


 
*****

 
*****
 

Lauantai osoittautui todella lämpimäksi ja aurinkoiseksi päiväksi. Miehen meloessa kerta toisensa jälkeen reilun 4 kilometrin mittaista rataa välillä pikaisesti rantautuen, minä nautin lomapäivästä toisella silmällä kilpailua seuraten ja toisella silmällä kirjaa lukien. Kun aika kävi pitkäksi, niin kävin kävelemässä kanavaa ympäröivässä puistossa ja taisinpa kävellä koko kisareitin "vastavirtaan", jotta ehdin nähdä mieheni melontaa useammalta eri pätkältä. Piipahdin myös lounaalla Starbucksissa sekä myöhemmin vielä kahvilla puistossa olevassa kodikkaassa puutarhakahvilassa. Kävin myös käppäilemässä vanhassa kaupungissa.



*****
 
 
*****
 
 
*****

 
Kun lauantai-ilta alkoi kääntyä yön puolelle ja pimeys laskeutui, enkä enää nähnyt lukea kirjaa kanoottikerhon terassilla katsoin parhaakseni mennä nukkumaan siksi aikaa, kunnes mieheni tulisi taas seuraavan kerran käymään "varikolla". Meillä oli semmoinen työnjako noissa varikkokäynneissä, että sillä aikaa kun mies vähän verrytteli kangistuneita jäseniään ja tyhjensi rakkoaan, niin minä täytin miehen juomasäkin urheilujuomalla sekä varmistin ruokavarastot (energiageelit ja -patukat, suklaa, sipsit). Autoin myös kajakin nostamisessa ja laskemisessa vesille. Kyllä sitä ihminen kykenee melkoisiin suorituksiin; 24 tuntia melontaa lähes taukoamatta! En nyt muista tarkalleen kuinka monta taukoa hän piti, mutta taitavat olla yhden käden sormin laskettavissa, eivätkä ne kestäneet kuin jonkun ehkä 10 minuuttia kerrallaan. Tais itse tämä "huoltojoukko" olla väsyneempi siinä kohtaa aamuyötä, kun valmistin varikolla jo toista 10 litran kanisteria urheilujuomaa... joku kisapaikalla kysyikin, että "is this all really coming just for a one person?!"...  :D

 
*****


Viimeisen kerran heräsin torkuilta joskus aamu kuuden aikaan ja kun menin pihalle, niin sain kuulla kisajärjestäjiltä, että jos mieheni meloo loppuun saakka sitä vauhtia mitä on siihen asti tullutkin, niin voitto ja koko kisan ennätystulos on taattu. Siinä kohtaa alkoi meikäläistäkin jännittään jo ihan urakalla! :)   Seuraavat 3 tuntia vain ravasin edes takaisin sinne tänne hermostuneena ja kävin välillä kisareitin varrella huutamassa tsemppiä -huutoja. Kun kello alkoi lähestyä yhdeksää, niin jännitys oli jo ihan käsin kosketeltavissa; tärisin kuin horkassa ja sydän tykytti varmaan kahtasataa...  :D   Siinä kohtaa kun ukkeli meloi viimeiset metrit maaliin, niin tuli käytyä melkoinen tunteiden vuoristorata;  itketti ja nauratti yhtä aikaa. Olin haljeta ylpeydestä! :)   Tämän Malmön kisan kautta aikojen ennätystulos oli nyt lyöty tauluun:  211 km / 24 h.

Paluumatka kotiin oli pitkä ja väsytti vietävästi. Mentiin samalla pelikirjalla takaisin kuin tullessakin, eli ensin Södertäljeen yöksi, josta sitten seuraavana päivänä laivalla Turkuun ja siitä ajettiin sitten takaisin kotiin Kuopioon. Kotona ehdittiin olla vajaa vuorokausi kunnes pitikin sitten jo startata auto kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja Barcelonaa. Mutta se onkin sitten jo eri tarina.