11. marraskuuta 2014

Pimeys peittää maan

Anna Puun laulun sanoin otsikoin tämän masentavan harmaan marraskuisen kirjoituksen. Niin on pimeää, märkää, harmaata... Sateisina päivinä tuntuu, kuin aurinko ei jaksaisi nousta enää ollenkaan tälle puolelle maapalloa.

Noh, eihän tässä olisi enää kuin reilu kuukausi ja päivät alkavat taas hiljalleen pidentyä. Kevättalven auringossa hohtavat hanget mielessä yritän nyt tarpoa näissä kurakeleissä.

En ole hetkeen kirjoitellut. Joten ajattelin hieman tiivistää tähän viime aikojen tapahtumia.

Aamulenkiltä

Miehen selkä leikattiin viikko sitten tiistaina. Sain, uskomatonta kyllä, hakea hänet kotiin jo leikkauspäivän iltana! Hienoa, että kehitys kehittyy. Niin ovat nykyään pieniä nuo leikkaushaavatkin. Nyt sitten päivä kerrallaan hän toipuu ja itseään kuntouttaa. Toivo on korkealla, että hän siitä toipuisi vielä entistä ehommaksi selkänsä kanssa!

Kiitos anoppilan väen, saimme myös talvirenkaat (tahi niiden vanteet) Kuopioon. Kävin erään työpäivän päätteeksi rengasliikkeessä vaihdattamassa uudet kitkat niihin. Nyt kelpaa liukkaita kelejä odotella, kun on testivoittaja renkaat alla.

Viime viikon loppupuolella saimme hetken nauttia lumesta ja valkeasta maasta. Siitä varmaan sain jonkun pakkomielteen;  piparkakkuja! No, eipä siinä sitten auttanut muuta kuin ottaa kaulin kauniiseen käteen ja pyöräyttää pellillinen pipareita perjantai-illan ratoksi. Koristelu lähti taas perinteisesti "hieman" lapasesta... :)

Teen pipareista aina tarkoituksella tosi paksuja. Näin niistä tulee ihanan pehmeitä!

Löysin eräänä iltana lipastoa siivotessa miehen työpaikalta saadun lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan. Niinpä marssittiin torstaina kirjakauppaan ja hyödynnettiin lahjakortille ladatut eurot pois. Saatiin molemmat jotain. Itse päädyin uuteen luonnoslehtiöön sekä värikyniin, joissa viehätti erityisesti niiden värimaailma "skin tones". Josko sitä taas innostuisi vähän useammin piirtämään ja maalaamaan. Pari eka sivua jo täyttyikin. Hevostakaan en ole piirtänyt miesmuistiin, joten harjoitteluksi meni tällä erää.





Menneenä viikonloppuna sain nauttia ekstra-vapaapäivistä. Olin ottanut töistä vapaaksi sekä perjantain että maanantain. En ollut suunnitellut mitään sen kummempaa menoa taikka ohjelmaa tälle minilomalle. Olin yksinkertaisesti vain levon ja oleilun tarpeessa. Perjantaina kävin tallilla sekä tein jotain normi kotiaskareita. Illalla leivoin pipareita. Lauantaina meillä oli miehen kaveri käymässä kylässä päiväseltään. Iltapäivästä siivosin vähän kesäkalusteita terassilta varastoon sekä asensin (joulu)valot takapihan tuijaan. Illalla kävin juoksemassa kympin lenkin, jonka päälle nautin pitkästä aikaa oman saunamme lämmöstä.

Sunnuntaina tuli nukuttua (taas ja liian) pitkään ja muutenkin aamu venyi siinä kahvia juodessa ja Grand Designs -ohjelman uusintoja katsoessa aivan liian myöhälle päivään...  Noh, lomalla ei passaa stressata. Sunnuntai-iltapäivä menikin sitten hevostouhujen merkeissä tallilla. Tallille oli muuten ilmestynyt uusi ihan valtavan kokoinen hevonen! En ole varmaan eläissäni nähnyt niin suurta hevosta livenä :D  Tämän korston säkäkorkeus nimittäin hipoo siellä noin 187 cm tuntumassa. Aikamoinen ilmestys kyllä. Onneksi vaikuttaa olevan aika säyseän oloinen tapaus tämä saksalainen puoliverinen. Sunnuntai-iltana käytiin vielä vuokraamassa leffa (Snowpiercer) ja ostamassa vähän herkkuja leffailtaa varten.

Maanantaihin heräsin onneksi hieman virkeämpänä aikaisemmin ja lähdin vapaapäivän kunniaksi aamulenkille heti ylös noustuani. Muutoin tuo maanantai menikin aikalailla kotia siivotessa. Illan päälle kävimme vielä keskustan Subista hakemassa ruokaa ja sen jälkeen pienten päiväunien jälkeen kävin juoksemassa kevyen iltalenkin.

Semmoisia touhuja täällä. Ei mitään uutta ihmeellistä auringon alla.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)