Hoitohevonen

Tässä tämä pieni mutta pippurinen vuokrahevoseni. Jii (oikea nimi jääköön nyt salaiseksi) on 15-vuotias suomenhevos ruuna. Aika pieni kooltaan. On kyllä niin kiltin oloinen tapaus, että! Ratsastaessa silti myös vauhtia riittää. Osaavakin on, jos vain osaisi mennä sillä :D  Mutta ehkä opin vielä.

"MIKÄ toi on?!" - ilme

Vakiovuokrauspäiväni on keskiviikkoisin, eli tänäänkin pääsen taas hevosta hoitamaan. Lisäksi pyrin käymään Jiin luona myös toisena päivänä viikossa, tilanteen mukaan kuinka omistajan kanssa sovitaan.

Viime keskiviikkona ratsastin noin tunnin verran. Lähinnä vain tutustuttiin Jiin kanssa toisiimme. Tehtiin asetuksia ja mentiin voltteja. Tein pidätteitä, pysähdyksiä, peruutuksia. Yritin saada sekä itseni että hevosen rennomaksi, kuulolle ja pohkeelle. Kokeiltiin vähän laukkaakin. Meitä tais molempia jännittää... Olin aika hermostunut, kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. En saanut omaa asentoa hyväksi ja tuntui että istun ihan p*skan jäykkänä, ryhti hukassa. Hetkittäin oli tosin myös fiiliksiä, että hyvinhän tämä sujuu. Noi lyhyet hetket valoivat uskoa, että kyllä se vielä tästä. Opin ratsastamaan Jiillä, kunhan vain keskityn ja harjoittelen.

Sain omistajalta hyviä neuvoja tämän päiväistä ratsastusta varten, joten eiköhän se tästä :)  Kivempi ratsastaakin, kun on jo valmiiksi mielessä juttuja joita harjoittelee ja joihin kiinnittää huomiota. Ettei siitä tule vaan semmosta kentän päämäärätöntä kiertämistä. Sovittiin myös omistajan kanssa, että hän pitää mulle oikein semmosen tehovalmennuksen tulevana sunnuntaina Jiin kanssa. Hitsi miten kivaa, mutta myös jännittävää joutua omistajan tarkkaavaisen silmän alle :)

Toi ratsastusjuttu on tosi kivaa, mutta se ei ole edes se tärkein juttu mulle tässä hommassa. Kokonaisuus ratkaisee. Saan paljon iloa jo pelkästään siitä, että saan touhuta tuon hevosen kanssa. Harjailla sitä ja höpötellä sille jotain hölmöjä omia juttujani :)