Voimakkaassa länsivirtauksessa syntyvä föhn-tuuli valtaa Suomen. Länsi-Suomessa lämpötilat ovat jo maanantaista saakka olleet reilusti plussan puolella, myös yöllä.
Föhn-tuuli syntyy, kun voimakas länsivirtaus ylittää Skandit eli Kölivuoriston. Pilvet, sateet ja kosteus jäävät Norjan puolelle. Kuivunut ilma lämpenee, kun se laskeutuu Ruotsin puolelle ja jatkaa Suomeen.
Föhn-tuuli ulottuu harvoin itäiseen Suomeen. Nyt yltää, koska virtaus on erityisen voimakas.
Nouseva aurinko väreilee horisontissa maalaten pilvenreunat punaisen eri sävyillä. Räystäistä tippuu vesi ja linnut visertää. Lits läts, plus viis. Onko nyt muka helmikuu?! Sukat tuntuivat märiltä jo ennen kuin ehdin edes taloyhtiömme parkkipaikalle. Piha on paikoitellen kuin luistinrata ja tottahan toki sattuukin sopivasti olemaan meidän talonmiesvuoro. Joten ei muuta kuin ämpäri täyteen soraa ja hiekoitushommiin. Liukastelen korkosaappaissa rinnettä ylös ja heittelen pölyävää soraa sinne tänne. Hiekka ratisee hampaissa ja mietin samalla, että onkohan hiekasta iltapäivällä enää mitään jäljellä. Se kun tuntuu uppoavan sulavan lumen uumeniin sen siliän tein. Naapurin rouva ulkoiluttaa koiraansa ja huikkaa huomenet.
Mies pakkaa autoa. On esitteitä, lehtisiä ja muuta rekvisiittaa. "Messupojaksi" - naurahtaa mies. Lähdössä työreissulle Joensuuhun. Minä istahdan puuskuttaen vänkärinpenkille ja auon takkia ja heitän pipon takapenkille. Tulipa kuuma! Tilannetta ei juurikaan helpota käsissä lämmittävä kahvitermosmuki. Mutta ai että kuinka hyvälle tuo aamun ensimmäinen kahvikuppi aina maistuukin! :) Kurvaillaan kohti keskustaa, on liukkaat tiet. Kuikuilen auton ikkunasta pihalle ja katsastan lumitilannetta. Mietin kuumeisesti, että miten hiihtolatujen nyt käy. Onneksi lunta on tullut niin paljon viime viikkoina, ettei se ihan pienestä hätkähdä. Silmiini osuva hiihtolatu lammen jäällä näyttää todella kiiltävälle....luistoa luulisi nyt ainakin olevan! Ihmiset kävelevät kaduilla varovaisen näköisesti. Kiertelevät vesilätäkköjä naama rutussa. Yksi jos toinenkin horjahtaa askellustensa lomassa.
Mies käväisee nopeasti vielä toimistolta hakemassa lisää esitteitä ja heittää minut sitten työpaikalle. Tehtaan pihassa on taas monen monta rekkaa odottamassa lastausta. Hörppään viimeiset hömpsyt kahvimukista ja huikkaan hyvät työreissut miehelle. Aikoo oikaista jäätien poikki. Toivottavasti vesi ei ole noussut jäälle - mietin, kun katselen loittonevia auton perävaloja.
Katselen työpäivän ajan haikeana ikkunasta ulos. Kaunis auringonpaiste, mutta niin kovin leuto ja märkä keli. Tänään oli tarkoitus lähteä hiihtämään vielä illan päälle. Toivottavasti ladut kestää. Jäälle ei ole varmaan enää aikanaan menemistä. Kestää toki kyllä, mutta vesi on varmasti taas noussut jään pinnalle.
Näissä tunnelmissa tällä erää...
 |
| Pohjoisella Kallavedellä, SU 8.2.2015 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)