Keisarien kaupunki, kulttuurin kehto

Japanin Alpeilta valuimme bussilla takaisin etelämpään reittiä Hirayu - Takayama - Kyoto. Kioto on aikoinaan ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki ja kulttuurin keskus. Toisin kuin monet muut Japanin suurkaupungit, Kioto selvisi toisesta maailmansodasta käytännössä koskemattomana. Sen vuoksi siellä pääseekin kokemaan vielä sellaista aitoa vanhaa Japanilaista tunnelmaa vanhoine temppeleineen ja rakennuksineen. Kiotossa on muun muassa lukuisia Unescon maailmanperintökohteita. Kioto tuntui Nagoyan jälkeen lähes "maalaiskaupungilta". Asukkaitakin siellä on vain noin 1,5 miljoonaa. Siellä on kätevä kulkea jalkaisin ja metroverkostokin on helppo lukuinen.

Sanmon - suuri pääportti Chion-In temppelialueelle

Meidän "turistimatkailupäiväksi" sattui oikein mukava keli. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja oli melkoisen kuuma. Jo koitti shortsikelit! :)  aurinkovoiteet pintaan ja eikun kohti Gionia, historiallista vanhaa kaupunkia. Päivä vierähtikin pitkälti Gionin alueen temppeleitä ja kapeita kujia kierrellen. Päivän kruunasi iltahämärällä eräästä ikkunasta bongaamamme geishat! Aitoihin geishoihin on ilmeisen vaikea kadulla törmätä, mutta me satuimme ihan sattumalta sellaisia näkemään kolme kappaletta, kun he olivat pitämässä teeseremoniaa asiakkailleen. Pimeässä illassa, verhottomassa ikkunassa, he näkyivät kauniina ja mystisinä hahmoina kuin japanilaisessa elokuvassa konsanaan. Kuvia en sentään alkanut napsimaan, vaan tyydyin hetken tuijottamaan kadulta toisen kerroksen ikkunaan haltioituneena.

Shōren-in:n portti

Kun saavuimme Gionin alueelle, suuntasimme ensin Shōren-in nimiseen buddhalaiseen temppeliin. Kiertelimme siellä ja sen puutarhassa tovin jos toisenkin. Puutarhassa kasvoi valtavia iänikuisia kamferipuita sekä hauska pieni bambumetsä. Kamferista tuli mieleen lapsuuden muistoja, kun mummu tarjosi kamferitipoilla kostutettua sokerinpalaa aina jos oli vähänkin pelkoa lenssuun sairastumisesta. Heti jos vähän kurkkua karhensi (tai sydänalasta otti), niin jo oli aika kamferitipan! :D

Alla kuvia Shōren-in:sta ja sen puutarhasta:

Iltapäivällä vaeltelimme Maruyama -puistossa ja Chion-In temppelialueella. Jos sattuu olemaan Kiotossa keväällä kun kirsikkapuut kukkii, niin kannattaa ehdottomasti suunnata tänne Maruyamaan. Se on kuulemma paras (ja suosituin) paikka ihastella kevään loisteliasta vaaleanpunaista kukkaloistoa.

Illan alkaessa hämärtää kävimme syömässä elämämme parhaat sushit! Ei pelkästään maun puolesta vaan ihan jo kokemuksenakin. Käveltiin nälkäisenä jossain sivukujalla Gionissa kunnes yhtäkkiä bongattiin kadulla oleva sushiravintola. Niinpä astelimme sisään tänne hieman hämärään paikkaan. Ravintolan ulkoinen olemus antoi hieman erilaisen kuvan, nimittäin sisällä meitä odotti erittäin lämmin tunnelma ja hyvin ystävällinen vastaanotto. Ruokalistat olivat ainoastaan japaniksi eikä tällä kertaa ollut kuviakaan apuna. Ystävällinen yukataan pukeutunut tarjoilijatar sitten huonolla englannilla suositteli meille "mixed sushi plate". Niinpä otettiin 9 kappaleen lajitelma per naama. Erittäin taitavasi veistä käyttävä kokki tuli tiskille eteemme valmistamaan nämä herkulliset suupalat. Hän teki sushit sitä mukaan kun olimme entiset syöneet. Eteemme ilmestyi riisipalleroita päällystettynä jos minkälaisella kalalla ja merenelävällä. Saimme myös kädestä pitäen opastusta, kuinka sushia syödään ihan oikeaoppisesti. Tämä illallinen oli kallein, mitä Japanin reissun aikana ruokailuun "törsäsimme". Hinta oli yhteensä 6000 jeniä, eli noin 44 euroa. Mutta oli kyllä sen arvoistakin. Voipi olla, että Kuopion sushitarjonta ei enää tunnu yhtä laadukkaalle tämän jälkeen...

täällä bongasimme geishat

mielenkiintoisia noi sähkölinjaviritykset... :D

Kävelimme Gionista takaisin keskustaan, kun oli niin kaunis ja lämmin ilta. Matkan varrella kävimme vielä jäätelöllä ihastuttavassa kahvilassa sekä haahuilimme valtavilla katetuilla ostoskaduilla Shinkyogoku:lla sekä Teramachilla. Siellä muun muassa kävimme tutustumassa valtavaan kolikkopelihalliin, jonka pelikoneiden meteli muistuu edelleen mieleeni. Sitä melua ei voi sanoin kuvata! Ihan kuin olisi jossain konsertissa eturivissä ilman korvatulppia. Jokainen pelikone huutaa erikseen omaa tunnusmusiikkiaan. Täysillä....uuula laaah! Korvat soi edelleen.

Shinkyogoku Shopping Street

 

Kolikkopelihallista

Kioto oli ihana ja sykähdyttävä kaupunki. Siellä on paljon nähtävää ja koettavaa. Uutta ja vanhaa. Mystiikkaa, samurai-kujia, geishoja, temppeleitä, hyvää ruokaa, perinteitä, helposti ymmärrettävä metroverkosto. Olen erittäin tyytyväinen, että piipahdimme täällä. Vaikka Tokio jäikin meiltä näkemättä, niin minulle tämä Kioto oli tärkeämpi paikka nähdä ja kokea. Täällä olisi voinut viettää enemmänkin aikaa.

Näissä tunnelmissa seuraavaan tarinaan...