Hiihtotavoite

Olen hiihtänyt 200 kilometriä tälle talvea. Jossain luki, että peruskuntoilijalle sopiva tavoite on noin 500km hiihtoa per talvi. Ajattelin siis asettaa omaksi (realistiseksi) hiihtotavoitteeksi tuon 500 kilsaa. Jos luoja suo ja kelejä piisaa, niin (haave) tavoitteeksi asetan 700km.

Kaikki tämän tekstin kuvat by Okko

Raudanpuuteanemia asettaa edelleen vähän haasteita tähän kuntoiluuni. Sykkeet on välillä ihan jäätäviä...  Lauantaina kun olimme tekemässä lähtöä hiihtolenkille, niin syke oli jo vaatteita pukiessa 110 ja ladun varressa suksia jalkaan laittaessa se paukutti jo 145. Kahdenkymmenen kilometrin lenkin maksisykkeeksi jäi Sports Trackeriin merkintä 185 ja keskisyke huiteli siellä 163 bpm. Ja menin oikeasti aika rauhalliseen tahtiin. Semmosta omaa perustahtiani.

Syksyllä, kun en vielä tajunnut vajunneita veriarvojani, ihmettelin että miksen pysty juoksulenkillä pitämään ollenkaan sykkeitä kurissa. Jos yritin pysytellä peruskestävyysrajoilla, niin jouduin siirtymään kokonaan kävelyn puolelle...

 

Eilisellä hiihtolenkillä (ja toki aikaisemmin ennenkin) huomasin myös sen, että tämä anemia aiheuttaa myös sellaista "happi loppuu" fiilistä. Eli välillä tulee sellainen olo, että olisi tarve oikein ajatuksella vetää keuhkot täyteen ilmaa, mutta ei pysty vaikka kuinka vetää ilmaa keuhkoihin rauhalliseen tahtiin. Tuntuu siltä, kuin "reppu" ei täyttyisi. Siis suoraan sanottuna tuntuu siltä, ettei saa riittävästi happea. Tämä selittynee sillä, kun punasolut ovat normaalia pienempiä ja eivät ehdi kuljettaa riittävän nopeasti happea kudoksiin.

Anemiassa oireita voi esiintyä vaikka ja mitä. Ihan kauhistuin listaa lukiessani. Bongasin nimittäin todella monta omiin oireisiini sopivaa kohtaa...

huimaus, kalpeus, keskittymisvaikeudet, käsien ja jalkojen kylmyys, lihasoireet (lihaskrampit tai voimattomuus), päänsärky, rintakipu, ruokahaluttomuus, sydämentykytys (nopea syke tai rytmihäiriö; sydänoireet), sydämen vajaatoiminta, unettomuus (univaikeudet), väsymys, voimattomuus, ärtyneisyys, hengenahdistus, hius- ja kynsivauriot, kuiva karhea iho

Mutta tämän kanssa on nyt vain elettävä ja hiljalleenhan nuo rautavarastot tuosta taas korjaantuu kun rautalisä on aloitettu. Vieläpä tuplamäärällä näin alkuun.

Pitää yrittää muistaa olla itselleen armollinen, eikä turhaan liiaksi väsyttää. Jännä kuitenkin, että jaksan näinkin hyvin niin korkeilla sykkeillä uhreilla. Kai sitä on sydän ja kroppa jo tässä vuosien saatossa tottunut tähän vähän väliä vaivaavaan aneemiseen tilaan...tai jotain.