5. maaliskuuta 2014

" Pätkinssit "

Innostuin (taas) viikonloppuna leipomaan muffineja. Tosin meillä ne kulkevat nyt nimellä "pätkinssit", koska niihin tulee sisälle Pätkistä. En ole mikään kokki kolmonen enkä leipuri hiiva, eli aika harvoin tulee mitään leivottua. Viime vuoden aikana taisin huikeat 4-6 kertaa leipoa...


pari Pätkis -palaa per muffini

Ja juu, voin tunnustaa, että tässä tapauksessa tuo muffinien raaka-aine tuli suoraan valmiista pussista ;)  Noi on vaan niin helppo valmistaa siitä, kun tarvii lisätä ainesosiin rypsiöljyä sekä vähän vettä. Todellinen martta ja kunnon kotirouva tekisi kaiken tämänkin itse :)  Toki noi kuorrutus-koriste-hässäkät piti itse laittaa.

Alla lopputulos. Ja oli muuten hyviä! Taidettiin miehen kanssa syödä heti kertalaakista useampi per nokka :P   Koristelin nuo sitten vielä erityisesti kuorrutukseen tarkoitetulla valkosuklaalla (Fazer Valkoinen leivontasuklaa 100g) sekä tähti -koristesirotteella.




Viime sunnuntaina ajeltiin miehen kanssa taas yhdessä Leppävirran suuntaan. Ensin vietiin mies melontakamoineen Konnuksen kanavan rantaan, josta minä jatkoin matkaa tallille. Sillä aikaa kun kävin hoitamassa vuokrapollen liikutuksen, niin mies kävi tekemässä melontatreenin. Hyvin saatiin omat hommat paketiin ja päästiin samoin kyydein kulkemaan. Mieheni alkaa olla jo aika tuttu näky Leppävirran varrella asuville. Tämän lauhan talven ansiosta hän on päässyt melomaan lähes joka viikonloppu! Ainoastaan tammikuun keski- ja loppuvaiheilla ollut muutaman viikon pakkasjakso oli sellainen, ettei tuonne kanavaankaan ollut enää mitään asiaa kajakin kanssa. Mutta nyt on taas treenit jatkuneet hyvän aikaa. Tavoitteena hänellä on toukokuussa järjestettävä Malmö 24 Hour Kayak Challenge Ruotsissa.


treeniä, treeniä. Tavoitteena toukokuussa järjestettävä 24 h -kisa.

Ollaan tää viikko kissan kanssa kahdestaan kotosalla, kun mies on työmatkalla. Piiparinen oivalsikin heti tilaisuutensa tulleen ja on nyt nukkunut joka yö miehen paikalla sängyssä. Siihen se osaakin levittäytyä sen verran "huolellisesti", että meinaa emännältä tila loppua. Ei vain ole sydäntä ajaa sitä pois siitä. On se kuitenkin niin mukava, kun on joku siinä vieressä kehräämässä. Myös tuo sohvanurkkaus alkaa olla jo aikalailla Piiparisen omaa aluetta... taitaa olla siinä kohta jo semmonen kissan kokoinen painauma...


Juu, kyllä se ihan elossa vielä on...  ;D

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi :)