Syksyinen projekti

Heippa hei! Viime kertaisesta kirjoituksesta onkin taas "hieman" kulunut aikaa. Laiskuus on tainnut iskeä tämän blogin suhteen... :D   Kaikenlaista hössötystä tässä ollut eikä ole oikein ollut ylimääräistä energiaa mihinkään tämän kaltaiseen toimintaan.

Lokakuun alussa innostuin ajatuksesta maalata jonkinlaisen sisustukseen sopivan taulun. Niinpä eräänä myrskyisenä perjantai-iltana kaivoin kesällä tilaamani ison pinkopohjan (120cm x 60cm) esiin ja aloin suunnitella taulua. Tai no, en mä sitä kauheesti edes suunnitellut. Kunhan jotain maalia aloin pintaan roiskia :D  onneksi oli iso pahvialusta lattian suojana. Olis voinut muuten tullut aika kirjava parketti...

tavoitteena oli lime-pohjaväri...lopputuloksena kirkkaan vihreä...yyyh!

Ajatuksena tässä oli tosiaan se, että värit sopisivat tämän hetkiseen sisustukseen (verhot, matto, koristetyynyt). Mutta ei tämä nyt ihan niin hyvin onnistunut kuin salaa haaveilin. Käytin tähän tekeleeseen vesiliukoisia öljyvärejä. Pohjan tein pelkällä värin ja veden sekoituksella ja sitten kerros kerrokselta lisäsin sekaan myös vähän öljyä. Ja juu, virallisista maalausopeista mulla ei ole hajuakaan. Täytys varmaan vähän opiskella :D

tuli ehkä vähän turhan kirkkaat ja räikeät värit. Murrr!

Joopa joo. Öljyvärit ei oo mun juttu!

Ollapa jo viikonloppu! Että saisi nukkua univelkoja pois. Nyt kun alkaa taas olemaan aamusta iltaan pimeää ja kellojakin siirrettiin, niin tuntuu, että voisin nukkua 12 tuntia päivässä eikä sekään riitä... Tulis nyt etes lunta ja vähän pakkasta, niin olisi vähän valoisamman näköistä. Ja pääsis hiihtämään!

Viime viikonloppuna olimme naispuolisten työkavereiden kanssa mökkeilemässä Tahkolla Pohjois-Savossa. Työnantajamme omistaa sieltä osakkeen, jota työntekijät saavat erittäin edulliseen hintaan vuokrata. Oli oikein mukava reissu. Perjantaina vietettiin rauhallista "koti-iltaa" (saunottiin, syötiin ja höpöteltiin) ja lauantaina osa meistä kävi maastoratsastussafarilla ja osa muuten vain ulkoilemassa. Oli muuten aika kylmä, vaikkei siellä vielä lunta ollutkaan! Onneksi heppatallilta sai lainata ratsastuksen ajaksi paksuja toppahaalareita. Muuten ois kyllä varmaan jäätynyt. Hrrrr.

Tänä viikonloppuna on suunnitelmissa vain rauhallista yhdessäoloa Okon kanssa kotona Jyväskylässä ja toivon mukaan jotain urheilua tahi ulkoilua. Mietinnässä on ollut myös uusin James Bond, joka pyörii nyt leffateattereissa. Mutta eniten odotan ehkä sitä, että saa herätä aamulla niin, ettei ole mihinkään kiire. Saa keitellä kahvit ja puurot rauhassa, lukea sanomalehteä, leikkiä kissan kanssa, tallustella yöpuvussa pitkälle aamupäivään ja nauttia kiireettömästä ajasta :)   siitä minä tykkään!

Näissä tunnelmissa...

Jossain päin Kuopiota oli kiva sisäpiha...

Toinen jalka Kuopiossa, toinen Jyväskylässä

Huh hah heij, kun on taas aika juossut. Äsken oli kesä ja nyt jo talvi ovella kolkuttelee. Mihin tämä aika oikein katoaa...?  :)

Kaikenlaista muutosta on ollut ilmoilla viime aikoina. Esimerkiksi se, että mieheni muutti työn perässä Kuopioon! Nyt sitä ollaan taas se pariskunta, joka soittelee haikeita puheluita viikolla ja näkee vain viikonloppuisin. Mutta eihän siinä, tähän on näiden vuosien varrella jo totuttu :)

Oikeastaan tämä Kuopio-kuvio on tuntunut tosi kivalle, meistä molemmista, uskoisin. Mieheni asuu toiveidensa mukaan kivassa pienessä mummonmökissä Kallaveden rannalla ja minäkin pääsen nauttimaan mökkielämästä aina viikonloppuisin. Mikäs sen ihanampaa! :)

Mökin kulmilta.

Viime viikonloppuna olimme ensimmäisiä öitä tällä kyseisellä mökillä. Muutto oli helppo, koska mökki oli jo valmiiksi kalustettu (astiat ja kaikki). Ensimmäinen ilta meni mökkiä lämmittäessä, siivotessa ja pihapiiriin tutustuessa. Mökki oli ollut jo jonkin aikaa kylmillään kesävieraiden jäljiltä, joten hetken aikaa kesti takassa puita tuprutella, ennen kuin viileä kosteus mökistä katosi. Pihapiiri on oikein mukava ja rauhallinen ja siinä on oma ranta! :)  Joten tottakai  myös miehen kajakki matkusti autonkatolla mukaan Kuopioon. Vielä ehtii meloa niin pitkälle talveen kuin vähänkin paljasta vettä on näkyvissä.

Sadevedenkerääjä.

Mökillä ollessa minut valtasi taas ihan hirmuinen "omakotitalokuume" (aivan kun se ois ohi missään vaiheessa mennytkään...heh). Oli niin ihana herätä aamulla, kun sai lompsia verkkareissa ja kumppareissa aamun kostealle pihanurmelle ja vetää keuhkot täyteen maan ja metsän tuoksua. Hmmmm! :)   Järven yllä leijui kevyt usva, auringon ensimmäiset säteen lämmittivät horisontin takaa. Tuntui heti siltä, kuin olisi saapunut kotiin. Tätä minä haluan;  elää luonnon äärellä. Maalla.

Lauantaina käytiin hankkimassa ruokatarpeita Kuopion keskustan suunnalta ja tutustuttiin siinä hieman samalla mieheni tulevaan kotikaupunkiin. Kuopio näyttää aika pitkälle samalta kuin Jyväskylä:  pieni-suuri kaupunki, jossa maisemaa piirtää mäet ja järvet.

Kissakin tuntui viihtyvän loistavasti täällä. Tottakai se osasi arvostaa sitä, että pääsee ulos monta kertaa päivässä ja on tilaa touhuta. Ja että oli kaiken maailman ötököitä, mitä pyydystää.

Valoa pimenevään iltaan.

Illan pimetessä lämmitettiin rantasauna. Täytyy sanoa, etten ole pitkään aikaan tuntenut itseäni niin rentoutuneeksi kuin sen jälkeen, kun on ensin ottanut ulkosaunassa kunnon löylyt ja pulahtaa sitten syksyn viilentämään järviveteen. Hrrrrr, oli kylmää, mutta ihanaa!! :D  Kaiken kruunasi taivaalla möllöttänyt täysi kuu, joka valaisi järven selän hopeiseksi kuin laulussa konsanaan. Kaikki palaset tuntuivat loksahtelevan paikalleen. Välillä tulee niitä uskomattomia onnen hetkiä, kun tuntuu, että kaikki on hyvin, kaikki järjestyy. On kokonaisvaltaisesti täydellinen fiilis.

Mies halusi yllättää ja teki kynttilöistä polun saunalle :)

Kissan (ja sen emännän) kujeita

Silloin kun on tylsää, niin voi vaikka kuvata kissaa ja tehdä hassun typeriä sarjakuvia :)  Tässä erään lauantaipäivän tulos, kun siivouksen keskellä tuli sellainen olo, että välillä pitää tehdä jotain muutakin...

Kissa-Piiparinen & Timmy-amigurumi

 Jos joku on halukas saamaan oman virkatun amigurumin, niin allekirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä. Äitini tekee noita tilaustyönä. Ja mallin voi räätälöidä aika pitkälle myös omien toivomusten mukaan :)

Tässä vielä pari kuvaa lisää. Ja joo-o, mulla on ehkä ollut vähän tylsää kotona... ;)

 

Että sellaista tällä kertaa :)  Näissä tunnelmissa kohti viikonloppua.

Lapissa sielu lepää

Toisin kuin aikaisemmin kirjoitin, emme lähteneetkään Kuusamoon vaan päätimme parin tunnin varoitusajalla vaihtaa suunnitelmia ja ajelimme Kalajoelta kohti Käsivarren Lappia ja sen upeita erämaita. Ja vaikka ajomatkaa kertyikin "hieman" alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, emme kadu yhtään. Nuo maisemat ja se uskomaton avaruus ja "tila hengittää" jättivät meihin lähtemättömän vaikutuksen. Jopa niin vahvan, että aloimme leikkisästi jo suunnitella Lappiin tai Norjaan muuttoa... :)

Tässä pieni kuvakollaasi matkaltamme:

Ensimmäisen yön vietimme Äkäslompolossa, Ylläksen Tunturijärvellä, laavussa. Kolarin korkeuksilla näitä sarvipäitä alkoi näkymään jo enemmänkin.

Ylläkseltä jatkoimme Kilpisjärvelle. Ensimmäisenä päivänä kipusimme Saana-tunturin päälle ihailemaan maisemia. Matka oli pitkä ja kivinen...huh huh :D   Saanalta näki aina Ruotsiin ja Norjaan saakka. Alla kimaltelee Kilpirjärvi (jossa Okko kävi myös uimassa, hrrrr!!!)

 

Saanan päällä laidunsi valtavia porotokkia.

Eräänä päivänä patikoimme Mallan luonnonpuistossa ja kävimme kurkkaamassa miltä näyttää Kolmen valtakunnan rajapyykki. Kun kiertää tuon möhkäleen, niin on tullut käydyksi yhtä aikaa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa :)

Lapissa on uskomattoman kirkkaat vedet niin järvissä kuin puroissakin! Pohjaan näkee vielä metrienkin päästä. Ja näitä putouksia löytyi sieltä sun täältä, matkojen varsilta :)

Norjan puolella oli iso putous

Kitsi-putous on aika vaatimaton, mutta korkea.

Pieni tunturipuro luontopolulla.

Viimeisenä reissupäivänä ajoimme vielä jonnin matkaa Norjan puolelle ja kävimme syömässä lounaseväämme Skibotnissa. On ihan uskomatonta, kuinka nopeasti maisemat muuttuvat loivista tuntureista näihin terävä reunaisiin vuoristoihin.  Norjan puolella on jo ihan erinäköistä kuin Kilpisjärvellä.

Reissu oli kerrassaan ihana ja myös edullinen! Yövyimme laavussa / teltassa ja söimme ainoastaan itse valmistamiamme ruokia nuotiolla/keittimellä, joten rahaa ei mennyt oikeastaan muuhun kuin bensoihin. Ja anopin auto kun sattui vielä olemaan todella vähäruokainen, niin ei polttoaineeseenkaan paljoa mennyt (iso kiitos vielä Luhtaseen auton lainaamisesta!). Oikea budjettimatka oli siis jälleen kerran kyseessä! :)

Tässä vielä "kosteaa" tunnelmaa Norjasta. Vesiputousta vasten näkyi myös sateenkaari hetken aikaa, mutta sitä emme onnistuneet saamaan filmille.

Kasvimaan satoa

On se vaan niin hieno. Ihan kuin mun unelmien talo.

Survo-Korpelan tila, Kuokkala.

Epämääräisen näköistä, mutta kyllä se meidän ryytimaa on! :)

Satoakin on jo korjattu. Mansikat on todella isoja ja makeita! :)  

Harmikseni tomaatin oksia oli katkennut ukkosmyrskyn aikana...

Peruna kukkii ja mullan alta löytyy jo valtavan kokoisia uusia perunoita. Nam!

Auringonkukkia.

Kesäkurpitsan kasvatuksessa meni jotain mönkään, koska ainoastaan yksi jaksoi kasvaa mullasta ylös :D  Noh, onneksi edes yksi!

Kesätauko...

Kuva täältä

Aika hiljaista on ollut tällä kirjoittelurintamalla viime aikoina. Kesä on vienyt mennessään (kylmyydestä huolimatta), eikä ole oikein ollut intoa kirjoittamiseen.

Kreikan reissustakin tulee kuluneeksi jo kuukausi. Hitsi, miten nopeasti tämä aika (ja kesä!) menee. On tullut nyt jälkikäteen kyllä kiiteltyä sitä, että tuli lähdettyä sinne Kreikan auringon alle. Se viikon mittainen hellejakso taisi nimittäin jäädä ainoaksi tänä kesänä... :(  Santorinilla paistoi aurinko aamusta iltaan ja lämpöä oli siinä 25-35 hujakoilla. Täällä se vaan vettä sataa ja sataa. Oikea vedenpaisumus!

Tulevat kaksi viikkoa minulla on onneksi vielä lomaa. Sen ajan olen päättänyt pyhittää miehelleni ja yhdessä ololle. Koko kesä on mennyt taas niin, ettei olla ehditty juurikaan toisiamme edes näkemään saati sitten yhdessä aikaa viettämään, kun mies on ollut muualla kesätöissä ja muutenkin kummallakin ollut näitä omia hommia. Lauantaina starttaamme auton kohti Kalajokea, jossa olisi tarkoitus viettää pari päivää. Sen jälkeen matka jatkuu Oulangan kansallispuistoon Kuusamoon telttailemaan ja patikoimaan muutamaksi päiväksi. Sitten olisi tarkoitus ajella takaisin Jyväskylään Itä-Suomen kautta ja poiketa ehkä myös vielä Hiidenportin kansallispuistossa Sotkamossa. Sen jälkeen olisi vielä viikko lomaa, jonka voisi pyhittää ihan vain kotona olemiselle ja lepäämiselle :)

Viimeisten viikkojen kohokohtia ovat olleet maastoratsastus islanninhevosilla, ystävien kolmekymppiset juhlineen Helsingissä, se yksi ja ainoa hellepäivä Jyväskylässä jolloin ehdin käydä töiden jälkeen Tikan rannassa uimassa ja löhöilemässä, pitkät lounaat ystävän kanssa työpäivän piristykseksi, tuoreet mansikat, ne harvinaiset hetket kotona kun koko perhe on koolla (eli mies, minä ja kissa :)), hyvä kirja, pitkät yöunet, kesän tuoksu.

Eilen kävin pitkästä aikaa kasvimaalla. Sen hoito on kyllä jäänyt ihan retuperälle tänä kesänä. Yksi syy on se, että kun vettä sataa jatkuvasti, niin ei viiti siellä märässä liejussa pyöriä. Toinen syy onkin sitten varmaan laiskuus ;)  Eilen kuitenkin uhmasin sadepilviä ja menin sinne pariksi tunniksi sotimaan rikkaruohoja vastaan. Ja niitä muuten riitti! Huh huh, ois ehkä pitänyt olla joku viikate mukana. Heinää kasvoi kuin heinäpellossa konsanaan. Pari tuntia riehuin siellä kuin raivopäinen apina ja lopputulokseen saatoinkin olla sitten taas ihan tyytyväinen :)  Nyt se pysyy taas ehkä pari viikkoa ihan suht siistiniä ja kasvitkin saavat vähän valoa ja energiaa paremmin. Eilen sain kuitenkin vietyä mukanani kotiin kattilallisen uusia perunoita, joten ihan turha reissu ei ollut :)  Olivat muuten niin pirun hyviä ison voinokareen kera!

Nyt pistän kaiken toivoni peliin ja pyydän, että tulevan kahden viikon aikana olisi edes muutama kesäinen ja aurinkoinen päivä!! Jookos?! :)   Mun pääkoppa tarvii valoa...ei jaksa muuten pitkää ja synkkä talvea.

Kreikassa tarkeni..

Hyvää kesää kaikille! Ja oikein pitkää ja lämmintä alkusyksyä. Kuinka ihania onkaan ne syyskuiset iltapäivät kun valmiiden viljapeltojen tuoksu käy nenään joen takaa ja aurinko lämmittää vielä kesän tavoin...

Kuva täältä

Aamukampa harvenee...

Santorinin matkan suhteen siis...ja kesäloman tietty, jeeee :)   enää 2 yötä ja hyppään yöbussin kyytiin. Lento lähtee Helsingistä sunnuntaina aikaisin aamusta.

Hotellin varasin toissa viikolla. Löysin mukavan pikkuhotellin läheltä merenrantaa, joka sijaitsee vähän syrjempänä "turistirysien" ulkopuolella. Eikä hintakaan päätä huimannut; vain 126 euroa viikko! Ja hintaan sisältyy myös aamiainen. Huoneessa on myös oma parveke ja kylpyhuone ja hotellista löytyy uima-allas. Sounds good enough!

Kyllä sitä melkoisen edullisesti pääsee reissaamaan ulkomaille kun vain viitsii nähdä vähän vaivaa ja seurata äkkilähtösivuja netissä. Ja varsinkin jos ei ole niin tarkka siitä, että onko se hotelli nyt sen neljän tai viiden tähden luokkainen. Tänään bongasin muun muassa, että jos on valmis lähtemään muutaman päivän varoitusajalla, niin pääsee 250 eurolla viikoksi Kreetalle (lennot + majoitus)! Eihän tuolla hinnalla pääse Suomessa minnekään...kun pelkkä junamatka saattaa maksaa jo puolet tuosta :)

 

 

Suunnitelmissa on kiertää saaren kaupunkeja ja kyliä sekä käydä tsekkaan tärkeimpiä nähtävyyksiä sekä luontopolkuja. Tärkeintä reissussa on kuitenkin se, että saa levätä ja nauttia auringosta :)

Matkaa varten kävin tänään ostamassa aurinkovoidetta kunnon suojakertoimella sekä muita tarpeita. Myös muutama kesäinen vaate tarttui mukaan. Aina on joku hyvä syy käydä vähän shoppaleen...valitettavasti ;)

Eräs ystäväni on suunnitellut pientä juhannusmatkaa Ateenaan ja sovimmekin, että jos hän toteuttaa suunnitelmansa, niin treffaamme joko Ateenassa tai Santorinilla. Näiden välillä kulkee nimittäin useampi lautta päivittäin ja matka taittuu noin 4-5 tunnissa. Eli voipa olla, että vietän juhannuksen vaikka Ateenassa :)

Viime viikonloppuna oltiin Uuraisilla anoppilassa koira- ja talovahtina ja oli kyllä oikein mukava reissu. Siellä maaseudun, tai pitäisikö sanoa metsän, rauhassa sielu lepää. Grillattiin makkaraa järvenrannalla ja pääsin pitkästä aikaa myös onkimaan laiturin nokkaan ja sainpas muutaman kalankin! :)  Tosin päästin ne sitten menemään, kun kovin olivat pieniä, eikä ne olisi kelvanneet edes meidän (krantulle) kissalle.

Tänään on kyllä semmoinen itsensä hemmottelupäivä, että ihan hävettää :D  päivällä kävin hierojalla ja töiden jälkeen olen menossa elämäni ensimäistä kertaa jalkahoitoon. Saa nätit kesävarpaat tulevaa lomaa varten ja pääsee eroon talven kuivattamista jalkapohjista. Kehtaa taas kulkea avojaloin sandaaleissa. Nice.

Huomenna on viimeinen työpäivä ennen lomaa ja tiedossa on yrityksemme kesäristeily Päijänteellä, joten luvassa on hyvää ruokaa ja juomaa sekä hulvatonta ohjelmaa. Hauska ilta siis tiedossa :)  Lauantaina olisi tarkoitus pakata ja valmistautua tulevaan reissuun. Pitäisi myös käydä tsekkaan kasvimaan tilanne ja siivota kämppää ja muuta pientä puuhastelua. Toki haluan myös viettää aikaa perheeni (eli mieheni ja meidän kissan) kanssa, koska kyllähän viikossa ehtii jo ikävä tulla!! :)

Kesäisissä tunnelmissa...
   - Kaline

Ps. tilasin uudet kesäpopot Ellokselta! Ihastuin niihin ensisilmäyksellä ja sain ne kaiken lisäksi puoleen hintaan. Nämä on erittäin hyvät jalassa ja niillä kävelee kepeästi pidempiäkin matkoja. Ei hierrä, ei purista. Ja ilmastointi toimii! :)

Kasvimaata ja sisustusta

Alkuun varoitus:  blogin kuvat ovat erittäin huonolaatuisia. Minä kun otan ne laiskana kännykkäkameralla...

Viime sunnuntaina päästiin vihdoinkin kasvimaan kimppuun. Sunnuntainahan olikin aivan mainio keli ja oli jopa tuskaisen kuumaa ahertaa lapio kourassa. Hiki lensi ja ihokin taisi vähän kärtsätä. Ensimmäisen päivän saldona oli omalta osaltani peruna- ja lanttupenkit. Maanantaille jäikin sitten kaikki loput istutukset ja kylvöt. Ensin tosin käytiin Viherlandiassa ostamassa vähän taimia ja siemeniä sekä muita tykötarpeita kuten multaa ja lannoitetta sekä bambukeppejä aitaa varten. Sen jälkeen päästiin tosi toimiin ja nyt kasvimaa näyttää aikalailla siltä, että voi vain kastella ja toivoa, ettei enää tulisi hallaa.

Monen tunnin aherruksen jälkeen näytti tältä

Tarkoitus on tehdä vielä juuttinarusta ja bambukepeistä kasvimaata kiertävä aita sekä portti, johon köynnös- ja auringonkukat voivat "nojata" :)

Kasvimaalle istutin valmiina taimina: amppelimansikan, mini-tomaatin ja keltaisen miedon chilin. Siemeninä meni: perunaa, porkkanaa, lanttua, sipulia, hernettä, avomaankurkkua, kesäkurpitsaa ja salaattisekoitus. Eli vähän kaikenlaista :)  Niin ja kukkia!! Laitettiin erilaisia kukansiemeniä kasvimaan reunoille. Ne toimivat sitten samalla koristeena, aitana kuin myös jänisten hämääjinä.

Maanantai-ilta oli kaunis mutta kolea! Hrrr!

Parvekkeen laitoin kesäkuntoon myös tuossa lähiaikoina. Pesin ikkunat ja pyyhin pölyt ja siistein muutenkin talven aikana kertyneet tavarat pois näköpiiristä. Parvekkeelle en tänä vuonna istuttanut kuin yhden oikean kukan. Ajattelin, että kasvimaassa on jo ihan tarpeeksi kastelemista ja huolehtimista, joten parvekkeelle tuli enimmäkseen vain tekokukkia, vaikka ovatkin niin ällön teennäisiä.

Sininen amppelikukka ja purkissa oleva basilika ovat aitoja

emaliastioissa vain muovikukkia

Innostuin parvekkeen siivoamisen ja sisustamisen jälkeen päivittämään myös asunnon värimaailmaa. Synkkä ja paksu Vallilan talviverho vaihtui ohueen limen väriseen kesäverhoon, koristetyynyihin tuli uudet (limen väriset) päälliset ja jotenkin kummasti Tiimarista tarttui mukaan myös limen värinen torkkupeitto...ja kynttilä!! :)  taisin vähän innostua...

Raikas vihreä sopii mun mielestä ruskehtavan seinämaalin kanssa :)

Verho Anttilasta

Vielä pitäisi joku päivä innostua ikkunanpesusta sen verran, että saisi keittiön ikkunat puhtaaksi. Verhoja en ala keittiöön vaihtamaan, mutta kyllä kai nekin pitää pyykkikoneen kautta pyöräyttää. Sen verran pölyisiä ovat.

Piiparinen ei sentään vaihtunut limen väriseksi!!

Diagnoosina matkakuume

Meillä oli miehen kanssa suunnitelmia lähteä viime jouluna matkalle, mutta sitten se jotenkin jäi ja peruuntui koko suunnitelma. Siitä asti on sitten erinäiset matkatarjoukset ja esitteet vetäneet minua puoleensa kuin kakku hilloa. Mies oli omalla reissullaan vuoden alusta Australiassa 10 viikkoa, eikä minulla ollut mahdollisuutta lähteä mukaan. Eikä minulla ollut mahdollisuutta lähteä talvella muutenkaan minnekään, kun ei ollut lomakertymiä. Mutta nyt on, nimittäin kesäloma!! :)

Matkakuume on noussut jo semmosiin sfääreihin, että oli ihan pakko löytää siihen lääkettä. Ja apteekkina toimii tällä kertaa Kreikka. Reissu on kesäkuun puolessa välissä, juhannuksen aikaan. Viikon reissu.

Santorini, Kreikka

Näillä näkymin lähden matkalle ihan yksin. En saanut ketään mukaani, joten tuleepahan nyt tämäkin koettua. Uskon kyllä pärjääväni loistavasti yksinkin ja tekemistä varmasti aina keksii, mutta ainoa mikä ehkä vähän ahdistaa on se, että sitten joutuu käymään ravintolassa syömään yksin, eikä ole ketään jonka kanssa jakaa kivat kokemukset.

Tämän reissun tarkoituksena on ladata henkisiä akkuja sekä "aurinko" akkuja. Lepoa ja lämpöä. Eli suunnitelmissa on käydä rannalla palvomassa aurinkoa (kesäkuussa siellä on n. +30 °C), syödä hyvin, patikoida ja/tai vuokrata pyörä, jotta voi tutustua saareen vähän pidempiäkin matkoja.

Olen ostanut vasta lennot kohteeseen, joten hotelli on vielä hakusessa. Ajattelin ensin tutustua saareen netin kautta ja katsoa sitten, että mistä päin se hotelli kannattaa varata.

Semmoisia (matka)tunnelmia tällä kertaa :)  jos tiedät jonkun joka olis innostunut lähteen mukaan matkalle, niin allekirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä!

     - KaLine