24. syyskuuta 2015

Elämän voimavaroista

Eilen taideterapiakurssilla oli niin mielenkiintoinen aihe, että tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa siitä ihan tännekin asti.

Saimme tehtäväksi käsitellä oman elämän voimavaroja. Tämän pohdinnan tueksi otettiin puu. Tai tarkemmin ottaen voimavarojen puu. Siinä juuret kuvastavat elämän peruspilareita ja niitä voimavaroja, joilla arjessa ja elämässä jaksaa. Runko on yhtä kuin ne asiat, joissa kokee olevansa hyvä ja onnistuvansa. Oksat on niitä asioita, joista nauttii ja joista saa iloa elämäänsä. Lehtiin kiteytyy unelmat, haaveet ja toiveet. Tässä mentiin jo todella syvälle omaan elämään ja sisimpään ja sen vuoksi näitä töitä ei ruodittu nyt yhdessä illan päätteeksi ollenkaan, asioiden henkilökohtaisuuden vuoksi.

Saimme hyvin vapaat kädet toteuttaa tätä pohdintaa voimavarojen puusta. Ajatusten selventämiseen sai käyttää kuvitusta, sanoja, ajatuksia, valokuvia....mitä nyt ikinä mieleen tulikaan. Omalla kohdallani nämä ajatukset konkretisoituivat maalaamisen sekä kirjoittamisen avulla paperille. Ostin jo alkusyksystä pienen muistikirjan, jota olen kuljettanut mukanani siitä lähtien. Nyt vihdoin sain aikaiseksi kirjoittaakin siihen jotain :)   Vihkosen kansien väliin tallentui sekalainen sotku ajatuksia näistä elämäni voimavaroista. Lisäksi sinne hahmottui runon tapaisia lauseita. Ja kyllähän minä lopulta sitten myös maalasinkin akvarelleja sekä valmisvärejä hyödyntäen.

Alla eilinen tuotokseni.

  
Minne ovat juureni kasvaneet, multaan mystiseen juurtuneet.
Rungon vuosirenkaisiin, ovat muistoni piirtyneet.
Oksille hennoille, laskeutuneet niin elämän ilot kuin surut.
Lehdissä toukokuun vehreissä, soi suvivirren urut.
Kesän tuulissa huojuen tuoksuen, kuljen elämän virtaa.
Ruskan loistoon annan haaveiden hautautua hiljaa.
Riisuudun alastomaksi talven pimeyteen, en pelkää enää.
Annan mahdollisuuden uuden, olla vahva ja elää.
 
Näissä tunnelmissa tällä erää...
   ~ Kaline ~
 
 


2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi :)